Talouden miinakenttä edessämme

Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen Ottawan sopimukseen, jolla kielletään jalkaväkimiinojen valmistus ja käyttö. Miinakielto ei valitettavasti toteudu vielä maailmanlaajuisesti: suurimmat sotilasvallat USA, Venäjä ja Kiina puuttuvat, samoin kriisialueiden kuten Lähi-idän monet maat. Jotta hyvät aikomukset kestävästi muuttuvat hyviksi teoiksi, vahva painostus on kohdistettava näihin miinamilitantteihin.

Kuluvanakin vuonna arvioidaan miinojen surmaavan 4000 siviiliuhria. Miinakielto on vähentänyt kauppaa, mutta ei valitettavasti julmaa satoa.

Kansainvälisessä talouskriisissä eteemme levittyy suunnaton miinakenttä, josta ei ole luotettavaa karttaa. Ja tahto riskien poistamiseksi ja väistämiseksi tuntuu monilta isokenkäisiltä puuttuvan. Räiskettä riittää ja vahinkoja syntyy.

Holtiton velkaantuminen – niin valtioiden, yritysten kuin yksityissektorinkin – löytyy monien ongelmien taustalta. Usein siihen liittyy rahoittajien uhkarohkea riskinotto.

Ei Kreikka ole ainoa vaikka pahimmasta päästä. Islannissa, Irlannissa, Portugalissa ja Britanniassa pankkien pelastaminen syöksi valtiontaloudet rajuun velkakierteeseen. Espanjan kiinteistökupla ei ole vielä kokonaan puhjennut, mutta työttömyys on jo ylittänyt 5 miljoonan ja 20 prosentin hätäluvut. Vauraan Italian on Berlusconin suhmurointihallinto suistanut kuilun partaalle. Belgiaa ja Ranskaa uhkaa luottoluokituksen heikentyminen.

Rapakon takana kaikki on suurempaa. USA:n julkinen velka on ohittanut 100 prosentin paalun suhteessa vuotuiseen kansantuotteeseen. Velkaantuminen on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Erityinen johtavien poliitikkojen superkomitea yrittää löytää 1200 miljardin dollarin vuotuiset säästöt!

Koko Euroalueen valtioiden yhteenlaskettu velka jää vielä Yhdysvalloista jälkeen – noin 88 prosenttiin BKT:sta. Mutta ongelmamaiden velkaantumistahti on ollut hurja ja johtanut isoihin korkoeroihin euromaiden välillä.

Velkaantumisen reipas hillintä on ainoa kestävä ratkaisu, vaikka välittömästi kaivattaisiinkin kohdennettuja investointeja kasvun vauhdittamiseksi. Eurooppaa uhkaa Japanin kohtalo: talouskasvun tyrehtyminen pitkiksi ajoiksi ja valtionvelan paisuminen. Riippuvuus – taloudellinen ja poliittinen – markkinavoimista ja Kiinan ylijäämistä on kolmas jättimiina. 
 
EU:n komissio toi keskiviikkona julki odotetun federalistiset ehdotuksensa eurobondeista eli yhteisistä velkakirjoista euromaiden varainhankintaan. Ne merkitsisivät halvempia korkokuluja velkantuneimmille, kalliimpia asiansa hyvin hoitaneille kuten Suomelle.

Perussopimuksen vastaista lainojen yhteisvastuuta ei pidä hyväksyä. Eurobondien kehittäminen oikeudenmukaiseksi rahoitusinstrumentiksi vaatii pitkällistä kehittelytyötä. 

Myös väliaikaisen vakausvälineen paisuttamiseen moninkertaiseksi   liittyy herkästi vastaavat riskit. Ilmaista rahaa tai takausta ei ole. Vastuiden uusjako AAA-ryhmän parhaan luottoluokituksen maiden tappioksi on syytä torjua päättäväisesti. Vaikka tuntuisi helpolta, että samoilla takaussummilla saisi irti rutkasti enemmän luottoja, kääntöpuolena on takaajan olennaisesti suurempi riski joutua maksamaan taattu tai vakuutettu osuus.
 
Näyttää siltä, että nopeimpiin pelastusoperaatioihin tarvitaan Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vahvempaa roolia. EKP:n puuhailu valtionvelkojen ostajana toki lisää inflaatiota, mutta on pienempi paha kuin täysi romahdus Euroopan rahoitusmarkkinoilla.

Talouskriisin vyöryminen työttömyydeksi jatkuu aloittain ja alueittain vakavasti. Meiltä Suomesta häipyy työpaikkoja parhaiten tuottaneilta IT- ja teollisuusaloilta. Nokia Siemens -verkonrakennuskonsernin 17000 työntekijän vähennykset ovat myrskyn merkki, vaikka potkut täällä onnistuttaisiinkin rajaamaan tuhanteen.

Miinanpurkajille riittää töitä.

Johannes Koskinen  

 

Jätä kommentti

css.php