Näin naapurissa

Keski-Hämeessä pähkäillään neljän vuoden takaisen kuntaliitoksen tuomia muutoksia arjen palvelukäytännöissä. Vuosien jälkeenkään kaikki ei pyöri järkevällä tavalla suuren Hämeenlinnan asukkaiden kannalta. Ehkä tarvitaan toinen mokoma vuosia, ennen kuin voidaan varmemmin arvioida mitä hyvää ja huonoa meidän alueemme kuntauudistus toi.

Porkkanarahat 12 miljoonaa euroa on joka tapauksessa käytetty kaksin verroinkin liittymissopimuksessa yksilöityihin investointeihin Hauholla, Lammilla, Tuuloksessa, Kalvolassa ja Rengossa. Mutta paljon on vielä tehtävää niin rakennushankkeissa, palvelujen alueellistamisessa kuin kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksissakin.

Kuntauudistuskeskustelu käy entistä kuumempana virkamiesvetoisten kuntarakenneselvitysten valmistuttua. Toukokuussa koko hallituksen – ei siis vain mutkia oikovan hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusen – on näytettävä suuntaa jatkotyölle kunnilta ja maakunnilta saatavan palautteen pohjalta. Hämeen maakuntahallitus antaa oman lausuntonsa 16.4. ja alueen kunnat sitä ennen.

Kanta-Hämeessä jatkoselvittelyt tapahtunevat aika luontevasti seutukuntapohjalta Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seuduilla. Kuinka sitten on tilanne Lammin ja Hauhon naapureissa? Hämeenkosken, Asikkalan, Padasjoen ja Pälkäneen tilanteesta saadaan vähän johtolankaa siihen, mikä Lammin, Tuuloksen tai Hauhon tilanne olisi nyt, jos uutta Hämeenlinnaa ei olisi kasattu edellisessä kuntauudistusaallossa.

Hämeenkoskella on selvityksen perusteella tulevaisuudessa erittäin suuri veronkorotuspaine, vaikka veroprosentti on jo nyt huipulla (21,5%). Suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 % samoin kuin Padasjoella. Molemmat kunnat ovat perin riippuvia valtionosuuksista, jotka muodostavat reilut 40 % tulopohjasta.

Padasjoen väestö vähenee tällä menolla kymmenesosalla vuoteen 2030 mennessä ja yli 75-vuotiaiden osuus nousee yli neljännekseen kunnan asukkaista. Asikkalassa väestökehitys on positiivista, mutta sielläkin yli 75-vuotiaiden osuus nousee yli viidennekseen asukasluvusta.

Päijät-Hämeen lähes koko maakunnan kattanut Uusi kunta –selvitys ja sen kohtalo on tuoreessa muistissa. Nyt kuitenkin ehdotetaan kertausharjoitusta kokoonpanolla Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila ja Padasjoki. Minusta kaivataan enemmän luovuutta oikean kuntarakenteen hahmottamiseen naapurimaakunnassa. Noin laajalla ja heterogeenisella alueella ei voi puhua kuntalaisten oikeasta itsehallinnosta.

Pirkanmaan puolella vajaan 7000 asukkaan Pälkänettä tarjotaan kuntarakenneselvityksessä joko jätti-Tampereen tai Urjalan, Akaan ja Valkeakosken muodostaman itä-länsisuuntaisen selvitysalueen kylkeen. Pälkäneen väestörakenne on itäisiä naapureita terveempi ja se on jo hakeutunut laajaan yhteistoimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa Kangasalan vetämän kuntaryppään kanssa. 350.000 asukkaan Suur-Tampere olisi enemmän maakunta kuin kunta eikä siinäkään mallissa juuri voisi tasapainoisesta kuntademokratiasta puhua.

Vaikuttaisi siltä, että ajoissa toimien täällä keskisessä Hämeessä on vältytty paljon huonommilta vaihtoehdoilta.

Johannes Koskinen

Kommentti artikkeliin “Näin naapurissa”
  1. avatar Pirjo Leppäniemi sanoo:

    Voitaisko suoraan hypätä EU-standardiin. Myönnetään, sinne kehityssuunta on, sekä vilkaistaan kartalta virkeän ja kehittyvän Hämeenlinnan sijainti suhteessa isompiin kaupunkeihin.

    Onko väärin havaittu? Maa EU:n osavaltio (provinssi) vrt. esim USA.

Jätä kommentti

css.php