100 päivää kuntavaaleihin

Valmistautuminen lokakuun lopun kuntavaaleihin on vanhaan tapaan ajateltu useimmissa puolueissa ja kunnissa siihen tapaan, että heti kesän jälkeen pannaan täysi rähinä päälle… Entäs kun sitä kunnon kesää ei kuulukaan? Ehdokasasettelu ja vaaliteemojen kirkastaminen vaativat työtä niin sateessa kuin paisteessa.

Hämeenlinnan sosialidemokraattien ohjelma löytyy tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi kunnallisjärjestön sivuilta (hameenlinna.sdp.fi/kuntavaalit). Ajamme samaa linjaa niin paikallisessa kuin valtakunnan politiikassakin: kunnollisia peruspalveluja, satsauksia työllisyyteen, oikeudenmukaisuutta ja tervettä taloudenpitoa.

Kaupunkilaisia puhuttaneista asioista tiivistän tähän vain kestävän kuntatalouden perusratkaisuja. Parempi työllisyys vahvistaa talouden pohjaa, vähentää menoja ja lisää sosiaalista turvallisuutta. Hämeenlinna tarvitsee aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja sitä toteuttamaan selväpiirteisen organisaation – kaupunkikonsernin liiallista yhtiöiden joukkoa on karsittava. Tarkka taloudenpito on välttämätöntä, jotta vältytään veroprosentin nousukierteeltä ja kaupungin velkaantumiselta. Sosialidemokraatit eivät hyväksy ideologista ulkoistamista, vaan haluamme kehittää vahvaa kuntien omaa palvelutuotantoa tasa-arvon, demokratian ja kilpailutilanteen tasapainon turvaamiseksi.

Hämeenlinnassa pitää keskustella kunnallispolitiikan polttavista aiheista, asiallisesti ja muita mollaamatta.

Pro Hämeenlinnan mielikuvapolitikointi

Keskustan, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton yhteishanke uutisoitiin näyttävästi kuukausi sitten. Koetin selvittää, mitä nämä taustaltaan kovin eriseuraiset voimat nyt yhdessä Hämeenlinnassa aikovat ajaa.

Kristillisdemokraattien sivuilta löytyy Pro Hämeenlinnan puolen liuskan lehdistötiedote, jossa kehutaan yhteisiä vaaliteemoja koalition perustaksi. Hämeenlinnan vasemmistoliiton sivuilta niistä ei kerrota lainkaan, ei myöskään keskustan sen paremmin kuin perussuomalaistenkaan sivuilla. Onko aktiivinen vaikeneminen merkki siitä, että ajetaan kaksilla rattailla, ollaan kuin ei oltaiskaan?

Tuossa yhteisessä tiedotteessa mainitut tavoitteet kaupungin talouden ja palvelurakenteiden kuntoon saattamisesta, peruspalveluiden ensisijaisuudesta sekä tilaaja-tuottajamallin kriittisestä tarkastelusta yhdistävät lähes koko valtuustoa, ainakin sosialidemokraatit tekevät sitä kaiken aikaa. Myös valmistelun ja päätöksenteon puutteisiin olemme puuttuneet Innoparkin ja monen muun ongelmatapauksen yhteydessä yli puoluerajojen.

Yhdistäväksi tekijäksi kuoriutuukin Hämeenlinnan isoimpien puolueiden leimaaminen hyvä veli –järjestelmän ja rakenteellisen korruption edustajiksi, ruusujen ja ruiskukkien sullominen samaan silppuriin.

Totuus on toisenlainen

Kunnallispolitiikassa tarvitaan kaikkien puolueiden yhteistyötä ja kaikki saavat edustuksensa hallituksiin ja lautakuntiin. Päätökset ovat usein kompromisseja, eivätkä ehkä vastaa yhdenkään osallisen alkuperäisiä tavoitteita. Otan esimerkiksi Hämeenlinnan hankinta- ja palvelustrategian, joka valtuustokauden alussa hyväksyttiin ja johon monet kiistellyt organisaatiomuutokset ovat pohjanneet.

Sosialidemokraatit olivat monissa kysymyksissä vastakkaisilla kannoilla strategiaa valmisteltaessa. Pelkistetysti kokoomus ajoi vauhdikasta yhtiöittämistä ja tietyissä palveluissa prosenttitavoitteita, mitä vähintään on siirrettävä yksityisiltä hankittaviksi. Sosialidemokraattien painopiste on ollut kaupungin omien palvelujen tehostamisessa ja tuottavuuden parantamisessa, ei yhtiöittämisessä tai yksityistämisessä.

Pro Hämeenlinna –kumppanuksista vasemmistoliitto oli demareita vielä tiukemman kuntalinjan kannalla, keskustan ja perussuomalaisten edustajat tukivat pääsääntöisesti kokoomusta. Samaan tapaan valtuustokeskusteluissa nykyiset
liittolaiset ovat useissa asioissa edustaneet vastakkaisia näkemyksiä.

Kun valtuustossa, hallituksessa tai lautakunnissa ei ole hallitus-oppositio-asetelmaa eduskuntaparlamentarismin tapaan, terveessä kuntademokratiassa enemmistö voi eri asioissa muodostua eri ryhmistä. Ei ole harvinaista sekään, että kiivaampia keskusteluja käydään valtuustoryhmien sisällä kuin niiden välillä.

Tervehdyttävät toimet tarpeen

Uuden suuren Hämeenlinnan luomisessa on tunnetusti ollut kipupisteitä ja siirtymäkausi on vielä meneillään. Neljän vuoden kokemusten jälkeen on aika ryhtyä korjaaviin toimiin. Tilaaja-tuottaja-mallissa on viilaamista. Päätösvaltasuhteet valtuuston, muiden luottamuselinten ja virkamiesten välillä on käytävä huolella läpi ja vahvistettava kansalle suoraan vastuullisten asemaa.

Kunnallisen demokratian tulee olla avointa, eikä sitä saa keskittää liian harvojen käsiin.  Yhtiöittämisen ylilyönnit sekä loukkaavat julkisuusperiaatetta että keskittävät tosiasiallista ratkaisuvaltaa pienelle joukolle. Tässä lehdessä on käyty esimerkiksi Etelärannan kaavoittamisesta ansiokasta keskustelua. Miksi Hämeenlinnan vuosikymmeniin tärkeimmän kaupunkisuunnittelutehtävän linjanvedot pitäisi antaa suljetussa piirissä sukkuloitaviksi?

Sosialidemokraatit toimivat kansanvallan puolesta, harvainvaltaa vastaan. Kuntalaisten on jatkossakin voitava vaikuttaa tehokkaasti asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon luottamushenkilöittensä kautta – ja myös suoraan asukas- ja käyttäjäkyselyitä tehostaen.

16 kommenttia artikkeliin “100 päivää kuntavaaleihin”
  1. avatar Katriina Ahtiainen sanoo:

    Hyvä Johannes!

    Kauniita sanoja…, mutta oletko lukenut Kari Ilkkalan kommentin tänään HäSassa?
    Siinä kirjoitetaan yksinkertaisin esimerkein, kuinka kaupunkimme talous on täysin miinuksella.
    Rahaa ei tule painokoneelta vaan työtä tekemällä.
    Nuo Ilkkalan miinusluvut on ansaittava oikeilla teoilla ei vain hyvillä innovatiivisilla ratkaisuilla
    paperilla.
    Pro Hämeenlinna joutuu hoitamaan nuo luvut plussalle – edes nollille – , jos voitamme vaalit.
    Tarvitsemme todellista yhteistyötä jokaisen kuntalaisen kanssa.

    Aurinkoista päivää täältä Kuralasta!
    Katriina Ahtiainen (ps)

  2. avatar Timo sanoo:

    Hämeenlinna on yksi voimakkaimmin palveluitaan ulkoistaneista ja yhtiöittäneistä kunnista suomessa. Talouden tunnusluvut ovat tällä hetkellä Hämeenlinnassa syöksykierteessä, mitä indikoi kunnallisveroprosentin nosto jo toistamiseen muutaman vuoden sisällä ja seuraavan noston tarve jo taas lähitulevaisuudessa. Megalomaanisten hankkeiden suunnittelu ei varsinkaan tässä taloustilanteessa ole realistista ja peruspalvelut tulisi sen sijaan nostaa kunnallispolitiikan keskiöön. Olen oppinut tuntemaan Johannes Koskisen maltillisena suurien linjauksien valtiomiehenä, jolle tosiasioiden tunnustaminen on toinen luonto. Yllä oleva avaus ei ole kuitenkaan tuntemani Johannes Koskisen kirjoitus.

  3. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Erkki Niemistö (aikaisempi kunnanhallituksen pj, sdp) esitti jo vuonna 2008, että Pormestarimalli tulee ottaa käyttöön. Tämän pitäisi olla selvää, koska vuonna 2006 tehtiin kuntalakiin tarvittavat muutokset.

    Pormestarimalli heti käyttöön kuntavaalien jälkeen 1.1.2013 alkaen. Valtuutus suoraan kuntalaisilta. Eniten ääniä saanut henkilö on pormestari. Ei mitään Tampereen tai Pirkkalan omalaatuisia valtuuston sovellutuksia.
    Reilu peli ja pulinat sekä hulinat pois.

  4. avatar Katriina Ahtiainen sanoo:

    Hyvä Konsta!

    Anteeksi, kun en ymmärrä, miten pormestari loihtii talouden kuntoon?
    Meillä on jo valtuuston puheenjohtaja ja kaupungin hallituksella puheenjohtaja.
    Jos pelkkä pormestarimalli on avain ongelmien ratkaisuun, niin valittakoon poikkeuslailla
    jo huomenna, kun vaaleihin on vain 99 päivää.

    Ihmettelee huolestunut
    Katriina Ahtiainen (ps) Kuralasta

  5. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Tiedoksi sinne Kuralaan: Kuntalaki on ns. yleislaki, jolla säädellään maamme kunnallishallinto ja
    siihen liittyvät kunnan palvelualueet. Vuonna 2006 tehty kuntalain muutos mahdollistaa pormestari-
    mallin käyttöönoton. Mitään poikkeuslakia ei tarvita. Tarvitaan yhteinen tahtotila asialle. Pormestarimalli on yksi avain Hämeenlinnan kaupungin kuntatalouden kuntoon saamiseen. Muutosjohtajana pormestari
    on kaikkein käyttökelpoisin ratkaisu näinä hyvä veli-järjestelmän aikoina.

  6. avatar Katriina Ahtiainen sanoo:

    Hyvä Konsta!
    Se kirjoitukseni poikkeuslaista oli vain kevennys.
    Hämeenlinnassa pääsisimme jo hyvin pitkälle opiskelemalla hiukan kirjanpitolakia sekä
    osakeyhtiölakia.
    Se siitä!

    Terveisin
    Katriina Ahtiainen (ps)

  7. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen piti toukokuussa 2011 ongelmallisena Hämeenlinnan kaupungin tilaaja-tuottajamallia, jossa rakennus- ja ympäristövalvonta oli osa palvelutuotantoa.

    Puumalaisen mielestä järjestelmän selkeys ja läpinäkyvyys eivät olleet hyvän hallinnon vaatimusten mukaisia.

    Puumalainen toteaa, että Hämeenlinnan kaupungin hallintosäännössä, palvelutuotannon toimintasäännössä, palvelusuunnitelmassa ja palvelusopimuksessa ei selvitetty riittävästi toimivaltasuhteita ja vastuita. Hyvän hallinnon mukaista on hallinnon rakenteiden järjestäminen sellaisiksi, että ne tukevat lainmukaista toimintaa ja epäasianmukaisia sidonnaisuus- ja esteellisyysasetelmia ei synny.

    Puumalainen otti Hämeenlinnan kaupungin rakennus- ja ympäristövalvonnan aseman ja riippumattomuuden kaupungin tilaaja-tuottajamallissa omaksi aloitteekseen vuonna 2009, jolloin hän teki tarkastuskäynnin Hämeenlinnan kaupungin maankäyttö- ja ympäristöpalveluihin. Tuolloin Hämeenlinnan tilaaja-tuottajamalli perustui ratkaisuun, jossa kaikkien sektoreiden viranomaistyö oli osa muuta palvelutuotantoa.

    Nyt rakennus- ja ympäristövalvontatoimintaa ollaan siirtämässä uuteen viranomaispalveluiden yksikköön tilaajapuolen alaisuuteen.

    Apulaisoikeuskansleri kiinnittää Hämeenlinnan huomiota kaupungin velvollisuuteen huolehtia siitä, että asioiden käsittelyn kaikissa vaiheissa huomioidaan viranomaistoimintojen riippumattomuus ja puolueettomuus. Tämä edellyttää muun muassa otto-oikeuden käytön selkeää ja tarkkarajaista määrittelyä. Lisäksi kaupungin tulee huolehtia, että toiminta on avointa, objektiivista ja hyvin perusteltua, ja että se myös näyttää sellaiselta ulospäin.

  8. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Kaupunginvaltuustosta on nähty useista siirtymisiä. Hämeenlinnalainen kaupunginvaltuutettu (ent.kok) ja eduskuntavaaliehdokas Lulu Riikonen perusteli maaliskuussa 2012 siirtymistään perussuomalaisiin ”leipääntymisellä kokoomuksen paikalliseen toimintakulttuuriin”.

    ”Väärinkäytöksiä tulee koko ajan lisää ja niitä painetaan villaisella eikä niitä saa kritisoida julkisesti. Sananvapautta tai julkisuuslakia ei kunnioiteta. Minulle on sanottu ihan suoraan, että älä tyttö takerru lillukanvarsiin”, sanoi Riikonen Hämeen Sanomissa.

    Perussuomalaisiin siirtyi Hämeenlinnassa myös kokoomusnaisissa vaikuttanut Katriina Ahtiainen ja kansalaisaktivisti, entinen kokoomuslainen, Kari Ilkkala, joten Riikonen sai seuraa.

    Onko ProHämeenlinnan kunnallispoliittisessa julistuksessa huomioitu tulevat loikkaukset?

  9. avatar Katriina Ahtiainen sanoo:

    Hyvä Konsta!

    Kiitos, kun olet asian huomannut.
    Muutin perheeni kanssa Hämeenlinnaan 2006. Sairastuin vakavasti tammikuussa 2007.
    Päästyäni takaisin elävien kirjoihin ja vaalit olivat lähellä, niin vanhana talous-hallinnon-markkinoinnin
    ammattilaisena ajattelin päästä tekemään ihmisten – kuntalaisten – eteen töitä.
    Raaputin kokoomuksen ovea ja pääsin mukaan töihin.
    Vaaleissa tulin 10 euron budjetilla maaliin viimeisenä ja sain mukavasti luottamustehtäviä. Olin kiitollinen.

    Sitten tarkastuslautakunnan varajäsenenä tuli eteen Innopark. Se oli täystyrmäys. En pystynyt
    nukkumaan miljoonamiinusten kanssa rauhaisaa yöunta.
    Kaikki oli läpinäkyvää ja ok. Ei saanut tonkia.
    Lyhyellä matematiikalla en päässyt samaan lopputulemaan.

    Aioin lopettaa koko politiikkapelin, mutta en ole elämässäni antanut periksi työssä enkä yksityiselämässäni,
    niin ainoaksi vaihtoehdoksi yhdessä illassa syntyi perussuomalaisuus.
    Täällä on kiva porukka, joka haluaa tehdä oikeaa yhteistyötä kuntalaisten eteen. Haluan oppia oikealta ja
    vasemmalta itseäni viisaammilta ystäviltä, kumppaneilta.
    Haluan eläkkeeni eteen tehdä yhteiskunnalle töitä.

    Taisi tulla loikat selville!

    Kannattaa tutustua edelleen Kari Ilkkalan kirjoituksiin, joka selkeää taloussanomaa! Minäkin ymmärrän.

    Terveiset aurinkoisesta Kuralasta
    Katriina Ahtiainen

  10. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Ennustan, että valtuusokaudella 2013-2016 tapahtuu useita loikkauksia.
    Loikat siis jatkuvat!
    Katsotaan, katsotaan ja aika näyttää, mihin kukin sitä käyttää, sanoi Vanajan vallesmanni.

  11. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Johannes!

    Kun nyt kuntavaaleihin on aikaa alle 100 päivää, minua kiinnostaa ajankohtainen pieni ongelma.

    Useiden Linnanpuiston läheisyydessä asuvien henkilöiden mielestä kysymys on kuitenkin isosta ongelmasta, vaikka se esiintyy yhtenä viikonloppuna kesäaikaan. Tarkoitan Lasten Wirtsarockia, jonka virallinen nimi on Wanaja Fesival.

    Kannatatko tapahtuman järjestämistä Linnanpuistossa seuraavalla vaalikaudella? Onko puolueellasi/ryhmälläsi kanta asiaan?

    Otapa kynä käteen ja alennu kommentoimaan vaalikarjalle täällä sosiaalisessa mediassa.

    Ystävällisesti
    – lexa

  12. Hei Lexa!

    Wanaja-festivaalin aiheuttamat häiriöt keskustan asukkaille ovat todella puhuttaneet ihmisiä. Minusta olemassa olevien kansanjuhlapaikkojen – kuten Linnanpuiston ja moottorirata-alueen – käyttö on sinänsä järkevämpää kuin isojen investointien teko kyseenalaisiin uusiin festivaalialueisiin. Kullakin alueella tilaisuuden luonne ja järjestelyt on sovitettava paikkaan niin, ettei vahinkoa tai haittaa tuoteta ulkopuolisille.

    Linnanpuistossa festivaalin lyhentäminen sekä alueen ja kulkemisen fiksumpi rajaaminen vähentäisivät merkittävästi haittoja. Järjestäjien ja naapuruston taloyhtiöiden, asukkaiden ja poliisin yhteistyöllä voidaan varmasti rakentaa siedettävämpiä ja toimivampia kaupunkifestivaaleja ja vastaavia tapahtumia.

    Kiitos muillekin kirjoittajille palautteista!

    Johannes Koskinen

    • avatar Leo Leppänen sanoo:

      Moro Johannes! Jatkan vielä vähän Lasten Wirtsarockin järjestämisestä Linnanpuistossa.

      Turussakaan Ruisrockia ei järjestetä Puolalanpuistossa vaan kauempana keskustasta Ruissalossa. Hämeenlinnassa rockfestari sopisi melko hyvin Ahvenistolle, jonne mahtuu ääntä, virtsaa …. Kantolan tapahtumapuistohankkeen voi unohtaa kokonaan nykyisessä taloustilanteessa.

      Noin 2 000 asukasta Linnanpuiston tuntumassa ja hieman kauempana sijaitsevissa kortteleissa kärsii Wirtsarockista. Stagen naapurustossa ja hieman kaueampanakin valtaosa haluaa negatiivisten asioiden vuoksi tapahtuman lopetettavaksi Linnanpuistossa.

      Festivaali menettää maksavan yleisön kiinnostuksen, jos se lyhennetään. Yksipäiväisenä tuotot eivät peitä kuluja. Tällaisen tapahtuman pystyttäminen ja purkaminen on kallista puuhaa. Jos taas kumpanakin päivänä soitto päättyy jo kello 22, sekin pienentää tuottoja. Festivaalin lyhentäminen aiheuttaa sen, että kalliita esiintyjiä ei kyetä palkkaamaan riittävästi. Tästäkin seuraa kaikkien tuottojen väheneminen. Mutu-arvioni on, että nykyinen Lasten Wirtsarock tekee positiivisen tuloksen vasta sen jälkeen, kun maksavia käviöitä on ollut 15 000.

      Jos festivaali järjestetään vastaisuudessa nykyisellä konseptilla, käytännössä Linnanpuiston lähialueiden asukkaille aiheutuvia haittoja ei voi oleellisesti poistaa. Edes järjestysmiehiä, poliiseja ja muita valvojia ei ole mahdollista kiinnittää niin paljon, että häiriköinti pysyy aisoissa.

      Olen lähes varma, että festivaalilla rehottaa harmaa talous. Ruisrockissakin on käynyt käryjä.

      Luulen, että mainitussa 2 000 hämeenlinnalaisessa on paljon sellaisia, jotka eivät ensi syksynä äänestä sellaisia ehdokkaita, jotka kannattavat Wirtsarockin jatkamista Linnanpuistossa. Näyttää vahvasti siltä, että kuulut näihin poliitikkoihin. Samoin Iisakki ja eräät muut demareiden entiset ääniharvat.

  13. avatar Konsta Kupiainen sanoo:

    Onko jo näyttöä Leo Leppänen tälle virkkeelle: ”Olen lähes varma, että festivaalilla rehottaa harmaa talous.”

  14. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Konsta! Minulla ei ole juridista näyttöä, vain huhupuheita mm. talkoosakissa mukana olleelta. Luulisi esimerkiksi verottajan olevan kiinnostunut, missä mitassa toisaalta hankintoja liikkeistä ja maksuja eri tahoille on suoritettu käteisellä sekä toisaalta myyntiä on tapahtunut ilman kuittia. Tällaiseen talouden hoitotapaan usein liittyy laittomuuksia. Herää kysymys, onko festivaalin järjestäjällä pimeä kassa, josta ehkä on maksettu palkkioita. Kun 1960-luvun puolivälissä soitin tanssiorkestissa, joskus palkkio maksettiin käteen tällaisesta kassasta ja verottaja ei saanut sille kuuluvaa osaa. Huippu-urheilutoiminnassa 1980-luvulla tiesin melkoisella varmuudella, että oli seuroja, jossa oli pimeä kassa. Siihen kerättiin rahaa jatkuvasti laittamalla syrjään osa pääsylipputuloista ja oheismyyntituloista kuten kahvion tuotosta.

  15. Lexalle vielä:

    Kuten edellisestä kommentistani käy ilmi, en kannata nykymuotoisen Wanaja festivaalin järjestämistä Linnan puistossa. Jos epäilyksesi siitä, ettei supistettua saisi kannattavaksi pitävät paikkansa, on esimerkiksi moottorirata-alue varmasti mahdollinen.
    Elämää ja tapahtumia kaupungissa pitää olla, mutta ei toisten elämää kohtuuttomasti häiritsevällä tavalla!

    Johannes Koskinen

Vastaa käyttäjälle Konsta Kupiainen Peruuta vastaus

css.php