Työllisyys ei kohene itsestään

Nokian irtisanomisaallon jälkeen huonot uutiset Suomessa ovat jatkuneet. Viimeksi tällä viikolla Metson ja OP-Pohjolan ilmoitukset satojen työpaikkojen vähennyksistä ovat järkyttäneet mieliä. Molemmat ovat vielä hyvää tulosta tekeviä yhtiöitä: Metson ylimääräinen osingonjako omistajille, samaan aikaan kun itse tuloksen tekijöitä potkitaan pellolle, on syystäkin tuomittu.

Maan mitassa tarvitaan järeitä toimia uuden kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Meillä ei ole varaa luopua oksa kerrallaan kansantalouden rungosta, vientiteollisuudesta. Ensi vuoden budjettiin on esitetty 300 miljoonan euron kasvupakettia uusien työpaikkojen synnyttämiseen verokannustimin ja pääomasijoituksin.

Työllisyyspolitiikassa varataan lisää rahaa mm. nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeiluun (Hämeenlinna mukana!) ja äkillisen rakennemuutoksen paikkakuntien työllistämistukiin. Kun koko työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahojen lisäykset jäävät 67 miljoonaan euroon, minusta on selvää että lisäpanoksia on osoitettava tuntuvasti ensi vuoden lisätalousarvioissa.

Hämeenlinnan seudulla työttömyysluvut ovat pysyneet valtakunnallisiin lukuihin verrattuna siedettävinä noin 9 prosentissa. Mutta lukumääränä 4.000 työtöntä, yksin Hämeenlinnassa yli 3.000 työtöntä työnhakijaa asettaa myös kuntapäättäjät tosi vaativan tehtävän eteen. Tiukan talouden aikana on pystyttävä kehittämään olemassa olevia yrityksiä ja luomaan tehostetustii uusia tuottavia työpaikkoja.

Työllisyystilanteemme täällä ei siis ole tuota parempi, vaikka olemme välttyneet rajuimmilta saneerauksilta ja oma elinkeinopolitiikka on ollut aktiivista. Itse asiassa viime vuosilta löytyy menestystarinoita: valtionhallinnon satoja alueellistettuja työpaikkoja Hämeeseen, useita laajennusinvestointeja olemassa oleviin yrityksiin, logistiikkayrityksiä, tölkkitehdas. Hämeenlinnakeskus moottoritien katteelle tuo satoja palvelualojen työpaikkoja. Innopark on sekin edesauttanut kymmenien eri yritysten ja satojen työpaikkojen säilymistä ja kehittymistä täällä.

Harvassa ovat sellaiset uudet yritykset, joiden toimitilojen järjestämiseen tai työvoiman kouluttamiseen yhteiskunnan minkäänlaista panosta ei tarvittaisi. Ja toisinpäin – passiivinen elinkeino- ja työllisyyspolitiikka on varmin tie alueen elinvoiman rapautumiseen. Esimerkiksi sellaiset suurinvestoinnit kuin Lidlin sijoittuminen Janakkalaan tai Onnisen Hattulaan ovat vaatineet miljoonapanostuksia kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan, vaikka yritys hoitaisi koko rakentamisen.

Yleisimmin kuntaa tarvitaan apuun toimitilojen rakentamiseen. On vain harvoja keskuskaupunkeja, joissa kuntaa ei kaivattaisi halliyhtiöihin osakkaaksi tai takaajaksi, suurimmassa osassa maata kunnan osallistuminen suoraan tai kehittämisyhtiönsä kautta uusien työpaikkojen toimitilarakentamiseen on pääsääntö. Kilpailun uuden tuotannon sijoittumisessa pitää olla kuitenkin rehellistä ja perusteiltaan kestävää.

Hämeenlinnassa on vahvistettava – ei heikennettävä – työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa, joka hyödyntää sijaintiamme maan väestöllisessä keskipisteessä sekä hyvin koulutettua ja aikaansaapaa työvoimaamme. Kehket, Innoparkit, Kantolan Kiinteistöt ja muut on muokattava virtaviivaisiksi, tehokkaiksi ja kansanvaltaisesti ohjatuiksi työkaluiksemme tässä työssä.

Tiiviimpi yhteistyö koko seutukunnalla, siis Hattulan ja Janakkalan mukaan lukien, on välttämättömyys työllisyyden ja elinvoiman kestävän vahvistamisen tiellä.

16 kommenttia artikkeliin “Työllisyys ei kohene itsestään”
  1. avatar Sari Rautio sanoo:

    Verrattuna vaikkapa Lahden seutuun, meillä on kuitenkin kohtuullinen työllisyystilanne. Kuten Johannes toteaa, eivät nuo uudet työpaikat ole syntyneet itsestään. Hämeenlinnan seudun kunnat pääsivät mukaan valtakunnalliseen isoon työllisyyshankkeeseen. Siinä on yhtenä lähtökohtana tiivis yhteistyö yrityselämän kanssa, ja koko seudulla yhdessä asioita suunnitellen ja rakentaen. Kehittämisyhtiöt ovat työkaluja tässäkin työssä. Niiden virtaviivaistaminen on hyvässä vauhdissa, ja jo nyt tuottavat kukin omalla sarallaan paljon hyvää ja sitä paljon kaivattua lisäarvoa toiminta-alueelleen.

    Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen on myös asia, jota on syytä katsoa seudullisesti. Pelkkä omien nurkkien siivoaminen ei riitä.

    Sari

  2. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Sari!
    Jospa nyt kuitenkin aloitettaisiin hommat ”omien nurkkien siivouksella.”
    Eivät ne puhumalla puhdistu.
    Lämmöllä!
    Riitta

  3. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Johannes!
    Kaupunki voi työllistää suoraan lisäämällä kotihoitajien, lähihoitajien, sairaanhoitajien ja opettajien vakansseja. Ei niihin mitään yhtiöitä tarvita. Pitää laskea, montako työpaikkaa rahalla saa.
    Ikävää on, että olet siirtynyt kokouspalkkiopuolueen tukijaksi!
    T. Hessu K(epu)

  4. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Jess Hessu!
    Maalaisjärki kehiin.
    Riitta

  5. Hei vaan Hessu ja Riitta!
    Juttuni koski ensisijaisesti yksityisen sektorin työpaikkojen luomista ja puolustamista.
    Kunnallisten työpaikkojen kehittämisestä nimenomaan kunnallisina, ilman yhtiöittämisiä tai ulkoistamisia, olen puhunut ja kirjoittanut monesti. Siinä Hämeenlinnassa suunta on jo saatu käännetyksi ja ylenpalttisia vallan ja tehtävien kasaantumisia puretaan urakalla ensi vaalikauden valinnoissa.
    Johannes K.

  6. avatar riitta nyqvist sanoo:

    Tervehdys Jossu!
    Toivon sinun terävöittävän ko. linjaustasi seuraavalla kaudellasi valtuustossa.
    Olen huolestunut HML:n luottamus- ja virkamiespuolen kevyenpuoleisesta asiantuntemuksesta bisnes-alalla, sekä lyhytnäköisestä, melkeinpä sokeasta markkina-uskosta.
    Se on johtanut siihen, että isänmaattomat monikansalliset yritykset ovat vallanneet kuntien kakusta jopa kolmanneksen.
    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos alueen pienyrittäjät saisivat kohtuullisen/ei monopoli-palan alalla.
    Niillä on vastuun kasvot lähellä ja verot jäisivät hyödyntämään HML:n aluetta.
    Riitta

  7. avatar Silvon Tapsa sanoo:

    Älkää matkiko kaikkea, mitä ulkomailla keksitään! Joskus on ajateltava terveellä järjelläkin.
    Jos esim. vanhusten hoitoon päästetään riski-kapitaali yhtiöiden omistuksessa olevia huoltolaitoksia, niin kyllä varoittavia esimerkkejä löytyy m.m. täältä Ruotsista.
    Koska näiden firmojen ainoana tavoitteena on voiton tuottaminen, jää usein huoli vanhusten hyvinvoinnista taka-alalle.
    Tarkkailu kunnan elimiltä ei yleensä havaitse epäkohtia, vaan ”hälytykset” huonosta hoidosta tulevat yleensä hoidettavien omaisten taholta!
    Muistiini tuleva räikein esimerkki oli eräässä hoitolassa käytössä oleva bonus-systeemi, jonka mukaan hoitolan henkilökunnalle oli jaettavana ylimääräistä rahaa, jos he pystyivät pienentämään hoitokustannuksia. Ymmärtää, tavallisella maalaisjärjelläkin, kuinka kusisissa vaipoissa siellä makuutettiin…
    Ja vielä, kunnallisen vanhusten huollon ei tarvitse tuottaa voittoa, joten säästöä tulee kun ei tarvitse tukea multi-nationaalisia suur-yhtiöitä.
    Mieluiten ehkä voisi ajatella oman henkilökunnan perustamia kollektiivisiä hoito-yksiköitä.
    Tämä viimeisin on vain ihan henkilökohtainen ajatukseni…en tiedä, olisko se mitenkään mahdollista?
    P.S. Täällä Ruotsissa on voimassa n.s. ”Lex-Sara”-laki, joka velvoittaa työntekijöitä ilmoittamaan epäkohdista omalla työpaikallaan (sairaanhoito, sosiaalihuolto y.m.s.)!
    Onko Suomessa mahdollisesti jotain saman tyyppistä käytössä? D.S.

  8. Ruotsin varoittavista esimerkeistä on uutisoitu Suomessakin. Meillä epäterveinä ilmiöinä leviävät paikallisten yksityisten palvelukotien kaappaamiset isoille (usein ylikansallisille) yritysketjuille – joko ostamalla tai kilpailuttamisessa alasvedetylä ”sisääntulohinnalla”. Myös veron välttelystä tai kiertämisestä on jo tapauksia länsinaapurin tyyliin, vrt. Mehiläinen ja Terveystalo.
    Kunnan oman toiminnan kustannusten ja ulkoa ostetun palvelun hintojen vertailusta unohdetaan kovin usein kuntalaisten omaisuuden arvonalenemiset (tyhjilleen jäävät vanhainkotirakennukset yms.), kilpailun kavetessa eteen tulevat hinnannousut, sopimushintojen yli tilaajalta laskutettavat erät, muulle yhteiskunnalle siirtyvät kulut (Kelan asumistuki), asiakkaiden siirtelystä aiheutuvat haitat.
    Silvon Tapsan viittaamaa Lex Saraa vastaava säännös henkilöstön velvollisuudesta raportoida epäkohdista on tulossa pian eduskunnalle annettavaan vanhuspalvelulakiin.

  9. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kummalliselta tuntuu jotta kunnan tai kaupungin yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi yksityisen yrityksen tukeminen. Lainoittaminen, takaaminen, toimitilojen rakentaminen. Jos bisnes on hyvä se kannattaa itse itsensä. Jos ei se menee konkkaan. Kaikkia ei tueta, ei. Miten valitaan? Kaupungilta joillekin lypsetään rahaa vaikka ollan oltu jo kauanaikaa kanttuvei.
    Mitä työehtosopimusta tällä paljon mainostetulla tölkkitehtaalla noudatetaan? Paljonko todellisuudessa varsinaisen työn tekevistä käsipareista on ulkomailta? Mihin he maksavat veronsa? Onko niin että ainakin kaksi maata jää ilman. Suomi ja tekijän kotimaa. En tiedä, siksin kysyn?
    Talotehdan Tuuloksessa toimii miltei täysin virolaisvoimin.
    Miksi maksamme siitä että saamme työllistää virolaisia yms jotka ei tänne veroja maksa ja sapuskankin tuovat tullessaan?
    Kannattaako se ihan oikeasti?
    Kuka pystyy laskemaan?

    • Puhumme kyllä nyt ihan eri asioista. Minä en kirjoittanut enkä kannattanut tukien suoltamista yrityksille, mistä Erkki S. Taas näyttää kommentoivan. Toimitiloja ei lahjoiteta yrityksille silloin, jos kaupunki tai sen Kantolan Kiinteistöt Oy tiloja rakentaa, vaan niistä peritään käypä vuokra tai yritys lunastaa vähitellen tilat omikseen. Juuri tuotantotilojen järjestämiseen, kaavoituksesta ja kunnallistekniikasta huolehtimiseen ja työvoiman kouluttamiseen panostamalla kunnat harjoittavat aktiivista elinkeinopolitiikkaa.
      Suoria tai epäsuoria tukia itse yritystoimintaan kuntien ei pidä jakaa, lainvastaisiakin ne ovat.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Johannes, ohitit kymysyksen ulkolaisesta työvoimasta täysin. Siis kannattaako niitä työpaikkoja rakentaa tukea jotta virolaisilla olis täällä töitä? Oletko tavannut tänne veronsa maksavaa keiia-virolais-väkeä?

  10. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Johannes se vaan jaksaa jättää helppoihinkin kysymyksiin vastaamatta oli vaalit tahi ei.
    Minäkin taidan suhtautua samalla välinpitämättömyydellä koko vaalijuttuun.
    Mikään kun kumminkaan ei muutu, vai muuttuuko?

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Vielä Erkille:
      Pahoittelen, että tuo työsuhteita koskeva osa jäi vastaamatta. On selvää lain mukaan, että Suomessa tehtävästä työstä palkka määräytyy suomalaisten työehtosopimusten ja lainsäädännön mukaan. Näin tölkki- ja talotehtaillakin. Tunnetusti käytännössä tilanne on usein toisenlainen – ja senpä vuoksi satsataan tuntuvia lisäresursseja ulkomaalaisen työvoiman työsuhde- ja verovalvontaan.
      Niissä yrityksissä, joiden toimitilojen rakentamisessa kaupungilla on osuutta, ulkomaalaisia työntekijöitä ei kaikkinensa monta prosenttia ole, eli veroeuroja kyllä kertyy.

  11. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Iltaa Johannes Koskinen,

    muistutan avoinna olevasta kysymyksestä, ja nostan esiin myös pari uutta.

    1) Ensin uusi kysymysryhmä liittyen KOY Moreeni-Metallille myönnettyyn takaukseen:

    Oletteko tietoinen onko KOY Moreeni-Metallin vuokralainen M-Components Oy lomauttanut henkilöstöään tämän vuoden kesän ja syksyn aikana? Ja jos tiedot pitävät paikkansa, oletteko selvillä tiesivätkö kaupungin virkamiehet takausesitystä valmistellessaan lomautuksista?

    Olen kysynyt asiaa suoraan Ismo Uusitalolta, Juha Isosuolta ja Kari Suokkaalta, kahdesti, mutta en ole saanut suoraa yksikäsitteistä vastausta. Olen lähettänyt asiaa koskevan sähköpostikirjeenvaihdon Teidän sähköpostiinne.

    Olette kuulemma viimeksi tänään vedonnut virkamiesten virkavastuuseen asian valmistelussa. Miten virkavastuu toteutuisi tilanteessa, jossa takauksen hakijan taloustiedot on selvitetty, mutta tietoja ei kerrottu päättäjille, ja takausvastuut sitten realisoituisivatkin kaupungille? Miten virkavastuu toteutuu, jos virkamies ei voi vastata yksinkertaiseen kyllä/ei -kysymykseen yksiselitteisesti?

    2) Toinen uusi kysymys: välillä 1.10.2003 – 30.9.2011 M-Components Oy on maksanut KOY Moreeni-Metallille noin 200.000 – 210.000 euroa vähemmän vuokria, kuin tämä olisi tarvinnut käyttömenojen, tontin vuokrien, kiinteistöverojen ja ennen kaikkea kaupungin takaamien lainojen rahoitusmenojen ja lyhennysten maksamiseen. KOY ei voi saada näitä menoja katettua mistään muista tuloista kuin vuokrista.

    Jos M-Components Oy olisi maksanut nämä sen menoiksi kuuluvat vuokrat, KOY Moreeni-Metalli ei olisi ylipäätään tarvinnut nyt hakemaansa 200.000 € lainaa ja sille takausta. KOY Moreeni-Metallin hallituksessa ovat istuneet Apkj Juha Isosuo, jo eläköityneet kaupungin huippuvirkamiehet Kaj Sjöman ja Jouko Kettunen, sekä nykyään Kehken yrityspalvelujohtaja, toimitusjohtajan varamies, johtoryhmän jäsen Ari Räsänen. Jos yritys lopettaa SUMU-poistot leikaten ne murto-osaan EVL-poistoista, ja saa vuokria murto-osan lainojen rahoitus- ja lyhennysmenoista, hallituksen täytyy olla selvillä mitä tosiasiassa tapahtuu.

    Olette aikaisemmin kertoneet ottaneenne juristina kantaa mm. Innoparkin asioihin.

    Mihin toimiin aiotte ryhtyä yritysparin M-Components Oy / KOY Moreeni-Metallin todellisen taloustilanteen selvittämiseksi myös valtuutetuille ja kaupunkilaisille, ja sen selvittämiseksi onko kaupungin takaamalla investointilainalla taas kerran tuettu (tällä kertaa oikeasti yksityisen) yrityksen tasetta ja liiketoimintamenoja?

    3) Vanha kysymys: olen nyt pariin otteeseen pyytänyt teitä selvittämään Innoparkin hallituksessa istuvilta puoluetovereiltanne, miten KOY Lammin Biokylä aikoo maksaa takaisin Innoparkin sille myöntämän 1,3 M€ pääomalainan?

    Kyseessä on Innoparkin omistusosuuteen kohdistunut yhtiölaina, joka ensin siirrettiin Innoparkille, ja sieltä edelleen kaupungille. Kaupunki antoi mm. tätä lainaa vastaan Innoparkille pääomalainaa, ja kirjasi pääomalainan menetettynä satunnaisiin menoihin. Miten Innopark voi arvostaa saman, kaupungin jo kuluksi kirjaaman erän täyteen arvoonsa taseessaan, kun Biokylän mahdollisuus maksaa pääomalaina ylipäätään koskaan takaisin perustuu kokonaan Innoparkin sille maksamiin vastikkeisiin? Eli Innoparkin on kulutettava vähintään 1,3 M€ Biokylälle maksettaviin vastikkeisiin voidakseen saada 1,3 M€ pääomalainan takaisin – kyse ei todellakaan ole saatavasta.

    Juristina teidän täytyy osata vastata näin yksinkertaiseen kysymykseen, kun jokaisen Suomen kirjanpitovelvollisen on osattava siihen vastata.

    Kiitos etukäteen vastauksestanne.

  12. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Vastaappa nyt Johannes Kari kysymykseen, vai aiotko hautoa asiaa yli vaalien?
    erkki

    • Hei, blogille päästyäni kaivattuja vastauksia:

      Kari Ilkkalan 1. kysymykseen en ole tiennyt M-components Oy:n lomautuksista enkä tiedä kaupungin virkamiesten tietoisuudesta myöskään. Sinänsä kiinteistöyhtiön takaustarpeet kertoivat vuokralaisyhtiön talousongelmista.
      Asian valmistelleiden virkamiesten virkavastuulle kuuluu valmisteltavan asian huolellinen selvittäminen ja totuudenmukaisen perustelun ja tausta-aineiston kirjaaminen päätösesitykseen. Esittelijällä tämä virkavastuulla tapahtuva valmisteluvastuu tavallaan kasautuu vielä vaativammaksi esittelijänvastuuksi. Tässä tapauksessa mahdollisten virheiden selvittäminen kuuluu ensisijaisesti kaupunginhallitukselle, joka yleensäkin vastaa valtuuston päätettäväksi tulevien asioiden valmistelusta.
      Virkavastuun toteutumisella tarkoitetaan esimerkiksi mahdollisia vahingonkorvausvastuita tai vakavammissa virkavirheissä tai laiminlyönneissä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Käytännössä tiuhemmin esiin tulee velvollisuus oikaista ja korjata mahdollisia virheitä ja niiden vaikutuksia.

      2) Asian valmistelijoiden, kaupunginhallituksen sekä tarkastustoimen on syytä selvittää pikaisesti, onko mainittujen yhtiöiden välinen rahaliikenne toiminut sopimusten ja asianmukaisesti, sekä kiinteistöosakeyhtiön päätöksenteon asianmukaisuus.

      3) Kaupunkikonsernin yhtiöiden hallitukset toimivat kollektiivisesti ja ovat vastuussa toimiensa lain ja ohjeiden mukaisuudesta yhtiökokoukselle sekä omistajanohjauksesta vastaavalle kaupunginhallitukselle. En pidä lainmukaisena enkä asiallisena, että vaatisin puoluejäsenyyden perusteella jonkin yhtiön hallitukselta istuvilta erityiskohtelua. Kysymys pääomalainasta on hyvä, mutta siihen vastaaminen kuuluu Kiinteistö Oy Lammin Biokylälle ja Innoparkille.

      Syyssateesta tervehtien Johannes Koskinen

Jätä kommentti

css.php