Julkisen terveydenhuollon täysremontti tarpeen

Tutkimusten mukaan Suomessa kansalaisten terveyserot kasvavat, odotusajat lääkäriin pääsylle useimmissa terveyskeskuksissa ovat kohtuuttoman pitkät, terveydenhuollon kustannuskriisi kuntataloudessa pahenee. Kriisiytyminen on purettava järkevällä ja jäntevällä terveydenhuollon täysremontilla. Se nousee niin sanotun sote-uudistuksen pääasiaksi. Ja toivottavasti vahvasti palveluja tarvitsevan kansalaisen näkökulmasta – ei reviirinvartijoiden ehdoilla uudistaen.
Maaliskuun alussa sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvityshenkilöt julkistavat ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun alueellisista toteutuksista. Valmistelu on puolentoista vuoden aikana ollut monipolvista ja kirjavaa. Ehkäpä ajatusten vieminen konkreettisemmalle tasolle – millaisia muutoksia kullakin seudulla terveyskeskusten, sairaaloiden, vanhainkotien ja palvelutalojen toimintoihin ja hallintoon olisi tulossa – saa myös linjanvedot realistisemmiksi.
Hallitusohjelma on antanut osin ristiriitaisia osviittoja uudistukselle. Suomen alue- ja väestörakenteella on mahdotonta integroida kauttaaltaan perusterveydenhoitoa sekä sosiaalipalveluihin että erikoissairaanhoitoon. Vaativamman pään erikoislääkäripalvelut vaativat sellaisia yli 200.000 asukkaan väestöpohjia, ettei lähipalveluja ole mielekästä nivoa samalle mammuttiorganisaatiolle. Keskussairaaloiden laatu- ja palvelutaso on säilytettävä, vaikka sairaanhoitopiirit juuri sen nimisinä kuntayhtyminä purettaisiin.
Hämeen osalta ehdotukset seurannevat kuntien lausuntojen yleislinjaa, jonka mukaan maakunta jakautuisi kolmeen seudulliseen sote-alueeseen: Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutuihin. Valtakunnallisesti täyden järjestämisvastuun minimiväestöksi on haluttu määritellä 50.000 asukasta. Tähän jäykkään matematiikkaan tarvitaan joustoa, jotta Riihimäen, Hausjärven ja Lopen 46.000 samoin kuin Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän 37.000 asukasta riittävät omaan sote-yhtymään. Toki voidaan tähytä myös nykyisen sairaanhoitopiirin rajan taa esimerkiksi Somerolle väestöpohjan vankistamiseksi.
Hämeenlinnan seudulla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järkevää rakentaa toimivammiksi yhteisesti Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan asukkaille, kuitenkin alueellisesti hajautetut lähipalvelut turvaten. Pyrkimys yhteiseen järjestämisvastuuseen ei tarkoita terveysasemien sulkemista tai muuta palveluverkon ylenpalttista keskittämistä. Kuntalaisten sananvaltaa on muutoksissa kunnioitettava.
Hämeen omaa terveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalipalvelujen kehittämisselvitystä laaditaan maaliskuun loppuun tähdäten. Tässä hankkeessa ovat mukana Hämeen liitto, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vahvalla asiantuntemuksellaan. Selvityksessä on mahdollista reagoida selvityshenkilöiden ehdotuksiin. Tarkoituksena on laatia kolme tai neljä vaihtoehtoa Hämeen omaksi ratkaisuksi lainsäädännön ja valtakunnallisten puitteiden lopulta hahmottuessa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat keskimäärin 51 prosenttia kuntien menoista, siis yli puolet. Sote-asioiden järjestelyillä on merkittävä vaikutus kuntien talouteen, kuntalaisten arjen palveluihin ja kuntarakenteeseenkin. Nyt näyttää siltä, että sote-alueet ainakin ensi vaiheessa olisivat pääsääntöisesti kuntayhtymiä. Vain harvoilla seuduilla kuntauudistus johtaa niin vahvoihin tai laajoihin peruskuntiin, että yksi kunta vastaa sote-palvelujen järjestämisestä.

12 kommenttia artikkeliin “Julkisen terveydenhuollon täysremontti tarpeen”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Johannes!
    Minusta terveyden ja sairaanhoito pitäisi siirtää valtion kontolle. Rahoitus tulisi luopumalla kaikista valtion osuuksista kunnille. Tämä takaisi yhtäläiset palvelut suomalaisille ja säästäisi rahaa. Yhteiset atk-järjestelmät ja toimipaikkojen päättäminen ilman kunnallispolitiikkojen suhmurointeja toisivat säästöt.
    Tämä sote-alueitten laatikkoleikki ei lisää kustannussäästöjä. Suomi on pieni maa väkiluvultaan. Se kannattaa muistaa.
    Hae kaupunginjohtajaksi niin sinut muistetaan t. Hessu K.

    • Terve vaan!

      En usko, että niin suuri muutos valtion ja kuntien työnjaossa on mahdollinen. Kitkatekijöitä on liikaa. Puhtaalta pöydältä lähtiessä – vaikkapa kehitysmaiden terveyspalveluja rakennettaessa – esittämäsi valtion vetovastuu pelaa. Brittien sodan jälkeen käynnistämä NHS näytti tietä koko kansan terveydenhuollon mallille. (Siellä työväenpuolueen kisällinäyte ei valitettavasti kestänyt thatcherismin leikkauslistojen yli säällisessä kunnossa.)

      Oleellista Suomenkin sote-remontissa olisi purkaa epäkohtia ja säästää terveet osat – eikä päinvastoin!

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Suomalaisen terveydenhoidon julkisella rahoituksella on yksi kunnallisuus ylitse muiden. Täällä yritetään julkisin varoin ylläpitää korkeaa tasoa terveydenhuollossa ja samanaikaisesti julkista rahaa enevässä määrin kaadetaa yksityiseen terveyspisnekseen joka osin on jo ulkolaisessa veroparatiisiomistuksessa.
    Raha ei riitä molempiin joten yksityisten pönkittäminen pitäisi tyystin lopettaa. Ei mitään kelakorvauksia yksityispuollelle. Ainoastaan tarkoin harkituissa tilanteissa voitaisiin julkisen puolen lähetteellä hoitaa jokin asia yksityisesti. Tämä kyllä toisi bisneslääkäriasemille alennuspainetta satumaisiin hintoihin.

    Meilläkö on muka pula terpparilääkäreistä? Meillä on eniten koulutettuja lääkäreitä per asukas maailmassa tai ainakin kärkipäässä. Missä ne lääkärit ovat? Jos lääkärikoulutuksen puolivuotinen pakollinen terpparijakso olisi samoin kuin muissa EU maissa pakko suorittaa ihan oikeasti yhtäjaksoisesti työsuhteessa suoraan terppariin eikä kuten ainosataan meillä se on mahdollista tehdä jonkun firman kautta vaikka viikonloppupäivystyksinä nukkumalla jonkun hiljaisen maalaiskunna terpparin päivystäjänä viikonloput. miksi tässä asiassa ei olla EU-uskovaisia että meillä on oltava kun EU:ssa näin muuallakin tehdään? Jos lekurit ihan oikeasti olisivat vaikka vuoden pakollisessa terpparijaksolla moni jäisi myös sinne kun yksityinen puoli ei niin vetäisi kun sitä ei yhteiskunta rahottaisi. Sinne menisi ne jotka sinne vain periaatteesta haluaisivat kun se maksaisi maltaita.
    Jos suuria ratkaisuja ei tehdä tää paska kaartuu omaan mahdottomuuteensa.
    Jossun olis syytä tarkentaa kantaansa eikä vain ja ainoastaan kannatta sitä mikä varmaan läpi menee.
    Etkö todella halua uudistaa?

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Eki!
      Jos kaikki julkisen puolen lääkärin virat olisivat saman työnantajan eli valtion hanskassa, lääkäri pulaa ei olisi. Joka varuskuntaan ovat kapitulantit löytyneet, koska varuskunnat eivät ole kunnallisia.
      Toinen juttu on, tarvitaanko työterveyshuoltoa eli kaksinkertaista järjestelmää? Oikeastaan yksityinen puoli on se kolmas järjestelmä.
      Sitten ovat nämä kylkiäiset: THL, Evira, Valvira, Fimea ja mitä niitä onkaan. Ne istuisivat paremmin yliopistojen lääketieteellisiin tiedekuntiin.
      Olen kanssasi samaa mieltä, että suuria rakenteellisia ratkaisuja pitäisi tehdä, koska rahat ovat loppumassa.
      T. Hessu K.

  3. avatar seppo rehunen sanoo:

    Kyllä nykyjärjestelmässä on paljon myös hyvää. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat Suomessa kohtuulliset, sairaalaverkosto on kattava ja hoidon taso on erinomainen.
    Terveyskeskuksista vaikkapa Hattula saa jatkuvasti kiitosta (on ostopalvelu!) ja Hämeenlinna kehittyy hyvään suuntaan.

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Seppo!
      Tarkoitin koko Suomen terveyden ja sairaanhoitojärjestelmää. Joihinkin Kainuun pitäjiin ei saada terveyskeskuslääkäriä edes rahalla.
      Kun olisi yksi iso lääkärityönantaja, palkkamenoja saataisiin alennettua. Yksityinen puoli myös valittelee lääkäreiden palkkojen tasoa. Siellä se on mennyt siihen, että lääkäri työskentelee kymppitonnilla vain vajaa puoli kuukautta, koska toinen puolikas pitää pelata golfia lämpöisessä. Eikä tämä ole kateutta, vaan vapaa-ajan hinnoittelun aiheuttamaa tehottomuutta lääkäripalveluissa.
      Lääkäreitä on riittävästi. Heidän työpanoksensa vain on käynyt vähiin t. Hessu K.

  4. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Lammin terpparissa on oikein hyvä esimerkki onnistuneesta ostolääkäristä. Pihjalalinnan osaomistaja Juho Nummenmaa on toiminut jo kolmatta vuotta yhtäjaksoisesti Lammin toisena lääkärinä. Hän on yleislääketieteen erikoislääkäri joten koulutusta on paljon yli keskiverto terpparilääkärin ja muutenkin potilastaan kuunteleva, kiireetön ja viksu mies.
    Kilpailutus oli potkia hänet pois mutta optiovuosi oli vielä mahdollista. Mikä liennee tulevaisuus kun vuosi tulee täyteen. Päättäjät sais kattoa kokonaistilaneetta eikä vaan tuijottaa rahaan.
    Saksassa toimitaan perhelääkärijärjestelmässä.
    Meillä taas esim vaimo työterveyshuollon kautta kaupungin työntekijänä Työsyke Oy:n asiakas, tytär koululaisena kouluterveydenhuollossa ja koululääkärin potilas ja minä eläkeläisenä terpparin asiakas. Kaikkien kolmen eri lääkärit toimivat samassa talossa Lammin terpparilla, ei varmaan kellään ole kokonaiskuvaa perheestä.

  5. avatar seppo rehunen sanoo:

    Olet varmaankin Erkki oikeassa siinä, että lääkäreillä ei ole kokonaiskuvaa perheen tilanteesta. Oletan kuitenkin, että kouluterveydenhuollon hoitaja ja lääkäri tuntevat kasvavien lasten ja nuorten ongelmat, työterveyshuollon lääkäri hallitsee joskus aika monimutkaiset hallintoasiatkin ja parhaassa tapauksessa osallistuu työpaikkaselvityksiin ja terveyskeskuksen lääkäri taas tuntee Sinut ja terveyshistoriasi.
    Perheiden tunteminen onnistuisi, jos Lammilla olisi vain yksi lääkäri. Pidän nykykäytäntöä parempana myös asiakkaiden kannalta. Kirjoituksestasi välittyi, että Sinäkin taidat olla melkoisen tyytyväinen. Onko näin?

  6. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Lammin terpparin sisällä vaidoin lääkäriä kun se nyt on mahdollista. Asun ns Lammi pohjoisessa mutta lääkärini on Lammi eteläinen. Tämän hetken tilanteeseen, omalta kohdaltani, terppariin olen sangrn tyytyväinen mutta mitä se on kun optiovuosi on kulunut ja taas kilpailutetaan. Pitäis uskoa hyvää ei saa halvalla.

    Ei kauaakaan aikaa sitten Lammilla oli vain yksi lääkäri ja ei jonoa ollenkaa. Kaikki pääsi sinä päivänä lääkärille kun sinne saapui.

    Jonotushan on tekopeliä. Jononhoitajan työtä voisi verrata työnvälitystoimiston työhön. Eiväthän hekään toimi niin että oma homma menee alta.

  7. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Hienoa Heikki
    Olet yksi niistä harvoista jotka kannattavat valtion kontolle.
    Muutaman vuoden olen ihmetellyt,miksi meillä viisjapuolmiljoonaiselle kansalle pitää olla työpaikka-,julkinen ja yksityinen terveydenhuolto.
    Valtion työterveyshuolto pitäisi kaikki työterveyshuollon työntekijät samalla viivalla,ei tarttis hyppiä paikasta yleinen paikkaan yksityinen. Kaikilla olisi sama opiskeluohjelma alusta viimeiseen tappiin,kaikki olisivat saman työnantajan palveluksessa ja maksaisivat veronsa Suomen kansan nautittavaksi. Ei tämä ole mitään sosialismia vaan yksinkertaista toimivaa talouden osaa.
    Aarno Jii

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Aarno!
      Kerran jouduin ikävään välikäteen, kun eräs iittalalainen rouva soitti, ettei hän saanut hoitoa paikallisella terveysasemalla. Minä soitin kuntayhtymän johtavalle ylilääkärille, joka suhteellisen kuumana tuli lankoja pitkin Iittalan terveyskeskuslääkärin puheille.
      Asia oli niin, että rouva tuli pyytämään saikkua ja roppia flunssaansa. Hän oli opettajana hämeenlinnalaisessa koulussa, joten lääkäri kehotti häntä menemään työterveyslääkärinsä vastaanotolle. Opettajalla oli muutaman sadan metrin matka terveysasemalle ja 25 km Hämeenlinnaan. Tämä aiheutti pinnan palamisen. Lääkäri oli oikeassa, mutta systeemi on väärä.
      T. Hessu K.

  8. avatar Seniori sanoo:

    Mehiläiseen ei ole ensiapujonoa ja jatkohoitojakin saa sujuvasti. Tarvittaessa voi tilata TAYS,:in sydänklinikalta ajan parin päivän päähän ja otattaa vaikka Kela-korvauksella ultraäänitutkimuksen sydämensä statuksesta. kerran parissa vuodessa. Kaupungin yksityiset hammaslääkäriasemat toimivat ystävällisessä hengessä ja joustavasti. Kun vain muistaa siirtää aika-ajoin sairaanhoitorahastoonsa kympin pari vaikkapa lotosta tai Tallinnan hupimatkasta säästämällä.. Turha sitä on sairausjonoissa odotella. Tyytyväinen asiakas

Jätä kommentti

css.php