Kyproksen kiperät kuprut

Kyproksen pankit avautunevat asiakkaille huomisaamuna puolentoista viikon selvittelyjen jälkeen. Aiempi pankki- ja veroparatiisi joutuu nyt esimerkiksi siitä, mihin rahoitussektorin ylimitoitus ulkomaista rahaa houkuttamalla voi johtaa reaalitalouden pohjan pettäessä. Pahimmat kuprut puretaan kahden isoimman pankin rajulla uudeelleenjärjestelyllä.

Toiseksi suurin Laiki Bank pilkotaan kokonaan Suomen 90-luvun SKOP/säästöpankkiryhmä-tyyliin. Sijoittajanvastuu pankin ottamista riskeistä toteutuu omistajilla pääoman menetyksinäkokonaan, isoilla luotottajilla isoina saatavien leikkauksina, yli 100.000 euron tallettajilla arviolta 30-40 prosentin säästösiivun katoamisena.

Suurin pankki Bank of Cyprus jäänee henkiin letkuruokinnassa. Siinäkin osakkeenomistajat menettävät pääosan omistuksestaan, rahoittajien saatavia sekä yli 100.000 euron talletuksia leikataan yli neljänneksellä.

Kyproksen pankkisektori oli paisutettu viisin-kuusinkertaiseksi kansantalouden kokoon verrattuna. Edullinen verokohtelu, helpot yritysten perustamis- ja tilinpitojärjestelyt, pankkisalaisuus ja anteliaammat talletuskorot ovat muiden veroparatiisien tapaan houkuttaneet monenlaista rahaa aurinkosaarelle – usein kuitenkin piiloon päivänvalolta.

Vielä rauhallisempana aikana viime kesänä suoraan ulkomaisten talettajien rahaa Kyproksen pankeissa arvioitiin olevan ehkä 40 prosenttia, josta puolet venäläisten nimissä. Mutta siihen pitää lisätä vähintään toinen mokoma lisää muodollisesti kyproslaisina talletuksina näyttäytyvää talletuskantaa, joka on Kyprokselle rekisteröityneiden mutta venäläisten omistamien yritysten käsissä. Saarelle siirretyn omistuksen takia Kypros esiintyy Venäjän tilastoissa suurimpana ”ulkomaisten” investointien tekijänä ja maiden rahoituslaitosten välinen rahavirta on ollut todella vuolasta.

On erinomaista, että EU ja euroryhmä yhdessä Euroopan keskuspankin ja IMF:n kanssa oli tiukkana Kyproksen rahoitustuen ja pelastuspaketin ehtojen kanssa. Suomi on ollut oikeassa porukassa vaatiessaan sijoittajanvastuun toteutumista ja veronmaksajien vastuiden minimoimista eurotalouksien pelastusohjelmissa.

Vahvempaa sijoittajanvastuuta olisi kaivattu jo ihkaensimmäisestä Kreikka-lainoituksesta lähtien. Silloinen kokoomus-keskustahallitus ei sitä ajanut, Sdp silloin oppositiossa kyllä. Suomen maksumieheksi joutuminen on todennäköistä juuri edellisen hallituksen lepsusti myöntämän Kreikka-lainan osalta.

Ehtojen pitää jatkossakin olla tiukat, sijoittajanvastuun kattavaa eikä yksittäisten euromaiden velkoja tule siirtää toisten maiden yhteisvastuullisesti kannettaviksi. Kyproksen kuprut voivat osoittautua ennusmerkeiksi siitä, että euron pelastaminen saadaan terveemmälle pohjalle. Ja veroparatiisit ynnä veroparasiitit kuriin!

6 kommenttia artikkeliin “Kyproksen kiperät kuprut”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Johannes!
    Ei eurokriisi mihinkään ole ratkennut.
    Ongelmana on Välimeren maiden tai oikeastaan katolisten maiden, että Irlanti pääsee oikeaan ryhmään, heikko tuottavuus. Euron pitäisi pudota kolmasosaan nykyarvostaan, että kriisimaiden vienti nousisi ja työttömyys laskisi. Tähän päästään vaihtamalla Saksan kanssa valuutta markkaan tai kruunuun. Samalla meidän euromääräisten vastuitten hoito helpottuisi.
    Kypros on pieni tekijä. Jos Espanja ja Italia menettävät vakauden, tilanne on ennalta arvaamaton.
    Mukava, että kirjoittelet tänne! T. Hessu K.

  2. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta,

    niin, pankkien Suomen toimintojen taseet ovat palttiarallaa kolminkertaiset Suomen BKT:een nähden.

    Yksin Nordean Suomen tase kasvoi viime vuonna Suomen BKT:n verran. EU-tasolla pankkien osuus BKT:n luomisesta on keskimäärin silti vain 5 %. Talous kaikkiaan ja pankit erityisesti ovat niin ylivivutetut, että Basel III -säännöt ovat yhtä hyödyllisiä kuin Nessu-paketti rantakassissa tsunamin varalta.

    Yritysten investointilama ei johdu rahan puutteesta, oman tai vieraan. Investointilama johtuu kysynnän puutteesta. Nytkin pankit raportoivat ettei sovittujakaan rahoituspaketteja nosteta. Ei kukaan ole (enää, pl. tietyt kunnat) niin pahvi, että ottaa investointivelkaa ilman mitään hajua siitä, miten velka joskus maksetaan. Vielä hullumpi se joka käyttää omat rahansa.

    Miksi kysyntä on lamassa? EU-alueella on 19,1 miljoonaa työtöntä, minkä lisäksi työssäkäyvätkin kotitaloudet ovat veloissa korviaan myöden. Jos lopun työuran tulot on tänään jo kulutettu, ei siinä kulutusta saada kasvuun kepillä eikä porkkanalla. Eikö kukaan ihmettele miten sijoitustuotteet voivat tuottaa 10+ prosenttia tilanteessa, jossa reaalitalous jatkaa sakkaamistaan? Siksi, että markkinoille on pumpattu järjetön määrä likviditeettiä, joka etsii epätoivoisesti jotakin muuta tuottolähdettä kuin reaalitaloutta.

    Kohta me hei taas lennetään kuin Kotkan pojat, ilman siipii.

    • avatar Kari Ilkkala sanoo:

      Korjaus: Euroalueella on 19,1 miljoonaa työtöntä. EU27-alueella on 26,3 miljoonaa työtöntä.

      Paljonko se on?

      Se on yhtä paljon kuin Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Eestin koko väestö yhteensä.

      • avatar katriina ahtiainen sanoo:

        Nuorten alle 25 vuotiaiden työttömien osuus on 21,4% ja se vasta on pelottavaa!
        Kansa köyhtyy, lainarahalla kasvu hidastuu, rikkaat rikastuvat vauhdilla…
        Historia taitaa hoitaa toistolla loput jakamiset.

        Viisas ihminen – talousnero – ei ahneudessaan opi mitään. Heikompi on
        helppo hoitaa pelistä pois luonnollisella poistumalla.

        Karin kirjoitus hiljensi.
        Kati

  3. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Minusta alkaa jo tuntua yhä enemmän ja enemmän, että on tapahduttava jokin ennenkuulumaton ihme, jos Eurooppa, ja Suomi sen mukana, tästä vielä nousee!
    Koko kapitalistinen järjestelmähän perustuu siihen, että tuotannon tulisi aina vaan lisääntyä. Yhä pienevän määrän työntekijöitä tulisi valmistaa tuotteita aina vaan suurenevalle väestöjoukolle. Kun tämä suureneva kuluttajien joukko ei kuitenkaan voi suureta ikuisesti, on tässäkin suhteessa joskus stoppi edessä. Näin pitkälle tuskin kehitys koskaan menee, maapallon luonnon-resurssien ehtyessä jo sitä ennen.
    Paljon lausuntoja ja iskusanoja annetaan täällä Ruotsissakin. Sosialidemokraateilta tuli eilen lupaus, että jos he pääsevät valtaan ensi vaalien jälkeen, palauttaa työttömyyslukemat 4 – 5 % asteen tasolle. Nykyisin on työttömyys-aste noin kahdeksassa prosentissa.
    Helppohan sitä on sanoin luvata, toinen asia on toteuttaa se käytännössä!
    Mielenkiintoista on kuitenkin tehdä havainto, että taloudellinen kehitys teollisuusmaissa ja kehitysmaissa on suunnilleen samankaltainen. Molemmissa systeemeissä ihmisten taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy.
    Eiks se oo aika ihmeellistä? Terv! Tapani

  4. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Moro Kari
    Hyvä PS:t että olette olemassa.Tänäpänä meillä on miljoona köyhää ja 80-tuhantinen joukko josta valtaosa asuu kotonaan ja vieraillee tarvittaessa eri kassaluukuilla ja toinen osa joka ei tiedä mitä tekis kun mihinkään ei pääse.Korvaukseksi käydään hankintamatkoilla eestimaalla kun täällä meidän ”tuhatjärvienmaassa” on niin kallista. Ja sitten yksi paha (tosi)asia,kohta meillä on huoltosuhde 100/150 ja tästä ei hyvä seuraa.
    Kaikesta huolimatta aurinkoista kevättä,muuttolinnut ovat etelässä odottelemassa.
    Aarno Järvinen

Jätä kommentti

css.php