Kansalaisaloitteet kunnon käsittelyyn!

Huhtikuun lopussa eduskunta sai lähetekeskusteluun ensimmäisen kansalaisaloitteen – turkistarhauksen kieltämisestä. Aloite on nyt maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Luultavasti vielä ennen kesätaukoa eduskunta pääsee äänestämään aloitteen hyväksymisestä tahi hylkäämisestä.

Kansalaisaloitelakia laadittaessa on päähuomio ollut vaadittavien allekirjoittajien määrässä, henkilöiden todentamisessa, aloitteen käyttöalan määrittelyssä jne. Nyt kevään aikana ovat esillä olleet poliittista prosessia koskevat kysymykset siitä, miten eduskuntaan tullutta kansalaisaloitetta käsitellään ja valmistellaan päätöskypsäksi. Laki on sinällään kyllä kattava, mutta eduskunnan käytännöt muokkautuvat ajan myötä.

Laki ei tullut voimaan keskeneräisenä, mutta ensimmäiset kansalaisaloitteet näyttävät paljastavan kovin erilaisia asenteita ja näkemyksiä siitä, mitä laajasti hyväksytyllä uudella kansalaisten aktivointitavalla tarkoitetaan.

Puhemiesneuvosto (joka koostuu puhemiehistä ynnä kaikista valiokuntien puheenjohtajista) antoi kolme suositusta kansalaisaloitteen käsittelyyn. Puhemiesneuvosto suosittaa, että valiokuntien tulisi ilmoittaa aloitteen tekijöiden edustajille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aloite on saapunut valiokuntaan, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy. Valiokuntien tulisi kuulla kansalaisaloitteesta säännönmukaisesti asiantuntijoita. Lisäksi puhemiesneuvosto suhtautuu myönteisesti julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämiseen kansalaisaloitteesta. Torstaina onkin tällainen kuuleminen turkistarhauksen kieltoaloitteesta.

Puhemiesneuvostossa todettiin, että perustuslaki, eduskunnan työjärjestys ja perustuslakivaliokunnan tulkinnat asettavat reunaehdot valiokuntaan tulevien asioiden käsittelylle. Valiokunnalla on itsenäinen vastuu oman työnsä järjestämisestä.

& & &

Eduskunnalle toimitettu kansalaisaloite ilmoitetaan täysistunnossa, jonka jälkeen se otetaan päiväjärjestykseen lähetekeskustelua varten. Keskustelun lopuksi eduskunta päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi. Tämän jälkeen valiokunta päättää, ryhtyykö se käsittelemään aloitetta ja millä aikataululla. Lakiehdotusten valmistelussa tulee noudattaa hyvää lainvalmistelutapaa, mikä edellyttää huolellista valmistelua, riittäviä asiantuntijakuulemisia ja selvityksiä.

Poliittiselle päätöksenteolle on ominaista, että valiokunnan jäsenet selvittävät oman eduskuntaryhmänsä näkemyksen käsiteltävästä asiasta. Lisäksi valiokunta voi pyytää aloitteeseen lausuntoa joltakin toiselta valiokunnalta. Kansalaisaloitteen tekijöiden edustajille on eduskunnan työjärjestyksen mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi muiden asiantuntijoiden ohella.

Mikäli valiokunta tekee asiasta mietinnön, käydään sen pohjalta keskustelu ja päätetään valiokunnan kannasta. Valiokunta voi ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lain säätämistä sellaisenaan tai muutettuna taikka kansalaisaloitteen hylkäämistä. Mietintöön voidaan liittää myös lausumaehdotus, jossa esimerkiksi edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy asiassa lainvalmisteluun. Valiokunnan mietintö tulee täysistuntokäsittelyyn, jossa keskustelu käydään mietinnön pohjalta. Täysistunto päättää mietinnön päätösehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Selvityksen pohjalta valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä luovutaan. Tämä ei merkitse asian raukeamista tai päätöstä kansalaisaloitteen hylkäämisestä, vaan se jää odottamaan mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä kuten hallituksen esitystä. Aloite voidaan ottaa myöhemmin uudestaan käsittelyyn valiokunnassa. Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa perustuslain mukaan vaalikauden päättyessä, aivan kuten käy myös yksittäisten kansanedustajien tekemille lakialoitteille.

Ehdottomana pääsääntönä pitää olla, että käytännössä kansalaisaloite käsitellään viivytyksettä eikä asiaa jätetä raukeamaan. Yli 50.000 kansalaisen osoittama aktiivisuus on otettava tosissaan, vaikka aloitteen pohjalta kannanotot eduskunnassa ja puolueissa muovautuvat vapaasti – ja toivottavasti vakaasti harkiten.

Edustuksellista demokratiaa täydentäviä kansalaisaktiivisuuden muotoja tarvitaan niin valtakunnan tasolla kuin paikallisestikin.

 

Jätä kommentti

css.php