Pankkiunioni – vastuiden vyörytystäkö?

Euroopan talouskriisiä on kuvattu kolmivaiheiseksi. Ensin kansainvälinen pankkikriisi jättimäisten rahoituslaitosten kaatuessa veronmaksajien syliin, sitten valtioiden velkakriisi ja lopuksi pitkittynyt talouskasvun tyrehtyminen – nyt jo kuudetta vuotta. Tilanne on vakautunut, mutta kunnon kasvu odotuttaa itseään teollisuusdynamo Saksaa lukuunottamatta.

Yksittäisten valtioiden velkakriisejä on purettu vaihtelevalla menestyksellä. Kreikka, Portugali, Irlanti, Espanja, Kypros …  Kuiville ei vielä ole selvinnyt yksikään, mutta Irlannille näyttävät avautuvan rohkaisevimmat näkymät.

Kreikan pelastuspaketti oli ensimmäinen ja pahimmin epäonnistunut. Riskiluottoja Kreikan valtiolle antaneiden kansainvälisten rahoituslaitosten saatavat – esimerkiksi Saksan ja Ranskan suurten pankkien – maksettiin täysimääräisinä euromaiden piikkiin. Kreikan nimellinen velkataso on noussut lähelle kahtasataa prosenttia bruttokansantuotteesta ja joskus tulevaisuudessa luotottajien ja takaajien (nyt siis valtaosin muiden euromaiden) on kirjattava merkittäviä menetyksiä saatavistaan.

Suomen sosialidemokraatit eivät hyväksyneet porvarihallituksen tuolloista Kreikka-pakettia juuri sen tähden, että siinä veloille päätettiin väärät maksumiehet. Valtion ylivelkaantumista ruokkineiden
riskiluotottajien eli pankkien ja sijoittajien saatavia ei leikattu. Sijoittajanvastuu ei toteutunut, moraalikato sitä vankemmin.

Viimeisimmässä tapauksessa, Kyproksen pöhöttyneen pankkisektorin kriisinhoidossa lopulta sijoittajanvastuu toteutettiin kohtalaisen kattavasti. Riskillä pelanneiden pankkien omistajat menettivät,
sijoittajat ja luotottajat menettivät, jopa isoja korkotuottoja havitelleet suurtallettajat menettivät. Mutta lopputuloksena kyproslaisilla ja Kyproksen valtiolla on reilusti paremmat mahdollisuudet selviytyä kuin Kreikalla. Ja pelastaville enkeleille ei koidu välttämättä lainkaan maksettavaa.

Paraikaa käydään Euroopan unionin jäsenmaiden ja komission välillä kiivaita neuvotteluja pankkiunionista. Laaja yksimielisyys on tehostetusta yhteisestä pankkivalvonnasta Euroopan keskuspankin yhteydessä. Sillä voidaan ehkäistä tulevia pankkikriisejä. Samoin yhteisten varojen keräämisestä mahdollisten tulevien pankkien pelastustoimien rahoittamiseen vallitsee joltinenkin yksituumaisuus.

Mutta moraalikadon karsimisesta kannat eroavat. Kysymys on siitä, miten varmistetaan jäsenvaltioiden omien toimien ja vastuun ensisijaisuus. Jos oman maan pankkien ongelmia voi kevyesti
siirtää muiden maiden tai ylipäänsä ”jonkun toisen” kontolle, sellaista mahdollisuutta varmasti käytetään.

Tämä varoitus koskee myös hankkeita yhteiseksi eurooppalaiseksi talletussuojarahastoksi. Jotkut tunnolliset maat ovat kartuttaneet kunnon rahastoja, toiset eivät. Joissakin maissa rahastoon
turvautuminen on harvinaista, toisissa tiuhempaa. Kunnollisten velvoittaminen maksamaan holtittomien viulut tätäkin kautta ei käy.

Pankkiunionin palat oikeudenmukaisesti toteutettuina sopivat kyllä: yhteinen tehostettu pankkivalvonta, varautuminen ennalta tuleviin pelastustoimiin, luotettavasti toimiva kriisinratkaisumekanismi – jossa sijoittajien ja isäntämaiden ensisijainen vastuu toteutuu.

Sen sijaan velkojen ja kriisirahoitusten vyöryttämistä viattomille on ehdottomasti vastustettava.

8 kommenttia artikkeliin “Pankkiunioni – vastuiden vyörytystäkö?”
  1. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Ehtoota Jossu!
    Pankkiasioista etenkin tavallisten poluntallaaien on varsin vaikea ottaa tulkintaa mikä on oikein kulloisellakin hallituskokonpanolla.
    Nekun tuntuu menevän siten kuten sattuu olelevan kulloisetkin paikalliset hallituskokoonpanot.
    Olakko oppisitiossa vai hallituksex, siinäpä kysymys. Ei se että saatiin sixpäkki aikasex ratkaissu mitään!

  2. avatar mauri virtanen sanoo:

    Ottaisin keskusteluun mukaan ns. pankkien ja lainanannon säätelyn Euroopan unionissa ja eritoten täällä kotimaassamme. Lainaus avauksesta:
    “Mutta moraalikadon karsimisesta kannat eroavat. Kysymys on siitä, miten varmistetaan jäsenvaltioiden omien toimien ja vastuun ensisijaisuus. Jos oman maan pankkien ongelmia voi kevyesti
 siirtää muiden maiden tai ylipäänsä ”jonkun toisen” kontolle, sellaista mahdollisuutta varmasti käytetään.”

    Kotimaassamme kotitalouksien ylivelkaantuminen on kaiketi myönnetty ongelma? Jos olet eri mieltä niin helpottaisi ehkä tietää miksi.

    Auttaisiko positiivinen luottotietorekisteri asiaan?
    Kyseessähän olisi poliittinen päätös, jos yksilön itsemääräämisoikeutta päätettäisiin rajoittaa ja säätää laki positiivisesta luottotietorekisteristä. Selvää kun pässinliha. Kansalaisen / velallisen tiedot tallennettaisiin po-sitiiviseen luottotietorekisteriin vastoin hänen tahtoaan. Toisaalta nykyisinkin tiedot menevä erillaisiin rekistereihin, toivottavasti aina eduskunnan hyväksynnällä ja määräämässä valvonnassa.
    Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat jo pitkään ilmaisseet huolensa suomalaisten kasvaneesta velkaantuneisuudesta, mikä voi aiheuttaa ongelmia kotitalouksien maksukyvylle tulevaisuudessa. (huoh jo nyt ja eilen ja kukaan ei ole ottanut koppia)
    Pankit ja luottolaitokset saisivat yhdellä haulla, sekä maksuhäiriötiedot, että positiivisen luottotietorekisterin tarjoamat lainatiedot. Siis jos nykyisen maksuhäiriötietoja keräävien (2kpl) tietokannat kohtaisivat. Mikäli päädyttäisiin kahden siis uusi + rekisteri ja -rekisterin järjestelmään joutuisi hakuja tekemään kaksi (3). Aikaa toimenpiteeseen ei kuluisi käsittääkseni paljoakaan mutta ja kustannukset olisivat moninkertaiset.

    Se miksi heitän asian keskusteluun tässä blogissasi on luottamus tieto-taitoosi kyseisessä asiassa. Puhutaan pankkivalvonnasta ja sen sellaisesta eurooppatasolla, mutta ei anneta työkaluja ja velvoitteita edes tänne kotimaamme pankeille ja luottolaitoksille. Kuitenkin positiivinen luottotietorekisteri on kirjattu vuoden 2011 hallitusohjelmaan, siis sen selvittäminen.
    Käsittääkseni kaikki puolueet, varsinkin hallitusvastuussa olevat, ovat pitäneet tärkeänä hyvää luotonantotapaa sekä luotonantajan vastuuta lainaa myönnettäessä.

    Jos on vaikeaa ratkaista Euroopan unionin tasolla velkaantumista ja sen säätelyä niin olisko menty merta edemmäksi kalaan, kun tämä on niiin vaikeata täällä kotimaassammekin. Kuten Johannes Koskinen itsekin toteaa: “Jos oman maan pankkien ongelmia voi kevyesti
 siirtää muiden maiden tai ylipäänsä ”jonkun toisen” kontolle, sellaista mahdollisuutta varmasti käytetään.”
    Kelle siirretään Suomen ylivelkaantuneiden ihmisten ongelmat?

  3. Kiitos kommenteista!
    Vääntö EU:n mahdollisesta suorasta pankkituesta ja sen taakanjaosta jatkuu tällä viikolla valtiovarainministerien kokouksessa ja vielä loppuviikon huippukokouksessa. Toivottavasti käy pelättyä paremmin.
    Positiivisesta luottorekisteristä selvityksen pitäisi olla valmistumassa ja alkuvuodesta poliittisen linjanvedon kohteena. Hallitusohjelmasta neuvoteltaessa oltiin voittopuolisesti luottorekisterin käyttöönoton kannalla, vaikka kirjaus jäikin varovaisemmaksi selvitystehtäväksi.

  4. avatar mauri virtanen sanoo:

    Kiitos vastauksestasi.
    Minulle tuo oli uutta tietoa sikäli että huhtikuussa 2013 vastaava ministeri otti seuraavanlaisen kannan asiaan.

    “Oikeusministeri: Positiivista luottotietorekisteriä ei tule
    24.4.2013 13:45 HS
    Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ei halua Suomeen positiivista luottotietorekisteriä. “

    Itse pidän positiivisen luottotietorekisterin perustamista lähes välttämättömänä. Se ehkä estäisi ylivelkaantuneita kotitalouksia siirtämästä ja moninkertaistamasta ongelmia kulutusluotoilla paikattavaksi. Asuntolainan maksu kulutusluotolla kun on vaan niin kallista. Se olisi myös luottolaitoksille työkalu valvoa keille luottoa myöntävät. Se mitä kyseinen rekisteri paljastaisi nykyisestä luottokannasta voi jo olla “ramaattinen ja puhkaista kuplia”.

    Luottotietotoiminnan kasainvälisyys saattaisi edellyttää meilläkin siirtymistä järjestelmään, missä luottotietoja ja muita taloustietoja kootaan julkisen sektorin ylläpitämään rekisteriin. Henkilötietojen suojaa sekä yksityisyyttä kaventavana tällainen edellyttäisi todennäköisesti perustuslain säätämisjärjestystä.

    Hienoa että asiaa edelleen pohditaan. Odottelen keväistä poliittista ja parlamentaarista käsittelyä.

  5. avatar Aarno Järvinen sanoo:

    Ehtoota ja kiitti kortist
    Yks assii mua o miätytittäny. Tiäräks sää onks Suames enää yhtikäs supisuamalaist pankkii. Olis kiva tiättä snuu miälipire sanos
    Aarno Jii

    • avatar Erkki Strömberg sanoo:

      Miun mieleastäin nää koivunlehti-osuuspankit ja itsenäiset säästöpankit on kokokoossaan suomalaisis omistuksis, jot eiku pankin vaihtoon vaan!

  6. avatar mauri virtanen sanoo:

    Kyllä on vaikeata tietää. Johannes kertoi että asiaa käsitellään. Käsiteltiin ja piste. Keväällä 2013.

    En tiedä miten vaikeaa on myöntää että lainansaajan kokonaistilanne on vakavaraisuuden perusta. Rekisteri on työväline ei ase. Toisaalta jos ei tiedä niin voi olla vähän markkinointihenkinen.

    Nykyisessä tilanteessa ja ensivuoden ennusteita katsoen, pankit saavat paljon reaalipääomaa. Asuntoja, joita myydään, pakkomyydään ja joiden arvo tasaantuu taasen joskus, ilman kuplaa.

  7. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Kyllä Mauri on oikeessa, pankit taas ulosmittaa, kas kun sitä rahaa ei taivaasta sada, eikä sitä kauan voida tyhjästä tehdä.
    Aika-ajoin täytyy löytää ne onnettomat jotka tän lystin maksaa, tai tarttee muuttaa systeemiä, mut kun sossut ei taho…Tän nimi on kapitalismi! (Markkinatalous, kun halutaan harhauttaa).

Jätä kommentti

css.php