Uusia kuntia rakentamaan

Uusia kuntia rakentamaan

Kuntakentässä luovitaan ristiaallokossa. Eri suunnista puhaltavat sote-myrskyt, kuntarakennetuuletukset, kuntatalouden synkät matalapaineet ja valtioluotsin hyvää tarkoittavat mutta kalliiksi käyvät normirintamat. Paraikaa kunnat antavat lausuntoja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiluonnoksesta ja omista suuntautumiskannoistaan ynnä laativat kuntarakenneselvityksiään. Vallitseva tunne on epätietoisuus.

Epävarmassa keikuttelussa takerrutaan herkästi menneeseen eikä Suomen Joutsenta näy pelastamaan niin kuin Mikki Hiiren merihädästä. Maan hallituksen huolena on saattaa sote- ja kuntauudistukset edes jotenkin turvalliselle reitille ellei perille satamaan.

Hahmottelen tässä toimintalinjaa, jolla eteneminen sosiaali- ja terveyspalvelujen järkevässä tuottamisessa yhdistetään uudistuvaan kuntarakenteeseen. Ja vielä kansanvaltaisesti, karikot kiertäen.

Joustavuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoyhtymiin

Puoluejohtajien isot linjat viidestä järjestämisvastuisesta sote-alueesta pitää toteuttaa siten, että kuntalaisten ja kuntien tahto vaikuttaa tehokkaasti alusta alkaen. Kuntalaisten itsehallinnon pitää toteutua kahta kautta sosiaali- ja terveyspalveluista päätettäessä: niin sote-alueiden kuin palveluja tuottavien kuntien/kuntayhtymien toimielimissä.

Yhtymien hallinto pitää rakentaa nykyisiä kuntayhtymiä tehokkaammaksi ja joustavammaksi. Poliittisen ja alueellisen edustavuuden varmistaminen toimielimissä on tärkeää, kun päätetään kuntalaisten tärkeimmistä palveluista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio sujuu varmemmin kunta- ja seututasolla, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio taas maakunnan kokoisilla toimialueilla. Molempia tavoitellaan, mutta kaikkea ei voi saada.

Mahdollisimman isojen tuottajayhtymien sijasta kannattaa tavoitella luontaiseen alue- ja asiointirakenteeseen sopivia sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoalueita, jolloin myös lähipalvelujen turvaaminen ja erisuuruisia väestöpohjia vaativien hoitojen porrastus toteutuu sujuvammin kuin keskitetymmissä malleissa. Kuntien yhteisiä kantoja pitää kuunnella toimivan palveluverkon rakentamisessa.

Valtakunnallinen kuntauudistus

Tämä keskussairaalajakoa tiuhempi tuottajayhtymien verkko ei loitontaisi 50-60 prosenttia kunnallisesta päätösvallasta tavoittamattomiin ja voisi osaltaan tukea nykyistä vahvempien peruskuntien muodostumista.

Miten sitten itse kuntauudistus voidaan toteuttaa koko maata koskien? Taloudelliset paineet kypsyttävät ajatuksia 2020-luvun suomalaisista kunnista, mutta itsestään uudistus ei synny – kuntarakenneselvitysten jälkeenkään.

Kuntarajat eivät nauti sinänsä perustuslain suojaa, mutta kuntalaisten itsehallinto kyllä myös muutostilanteissa. Minusta syksyn selvitysten päälle tarvitaan parlamentaarinen kuntauudistuskomitea, joka linjaa kriteerit ja perusteet valtakunnalliselle kuntajaon muutokselle, jossa toki otetaan alueelliset erityisolot huomioon. Esikuvaa löytyy Ruotsista ja Tanskasta.

Yli vaalikauden saadaan näin rakennetuksi kestävä kuntauudistus.

Kommentti artikkeliin “Uusia kuntia rakentamaan”
  1. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Kenellä vastuu kuntarakenteesta?

    Kuntaliitoksissa valtiovallalla pitäisi olla päätäntä ja vastuu.

    Nykyinen valtiovalta on kykenemätön tekemään päätöksiä ja ottamaan vastuuta tekemisissään kuntaliitoksissa.

    Mikäli valtiovalta toimisi järkevästi, ei se olisi hyväksynyt aikoinaan esim. nykymuotoista Hämeenlinnaa (katso Hämeenlinnan karttaa).

    Valtiovalta kyselee liian monelta ns. kuntapäättäjältä heidän kantaansa pitäen noita päättäjiä asiantuntijoina. Totuus on se, että kyseessä on joukko, jotka ovat asiantuntijoita omista työpaikoistaan, tai hallintopaikoistaan. He pitävät kynsin hampain kiinni omista eduistaan.

    Liittämällä kunnat isompaan keskukseen jää vanhat sivukylät aian vain sivummalle, kun liitos tehdään koko kuntaliitoksena. Todellisuudessa pitäisi jakaa esim Hattula osiin ja Janakkala osiin, ja sama pitäisi tehdä Lahden ympäristössä. Esim Hämeenlinnan Lammista osan voisi liittää Lahteen.

    Kuntasektorilla ei ole yhtään asiantuntijaa kokonaisuuden kannalta järkevästi ajattelevaa päättäjää tuolta pohjalta. Joten valtiovallan pitäisi ottaa todella ohjat käsiinsä.

    Puhutaan kuntalaisten itsehallinnosta ym. turhanpäiväisestä. Esim. Hämeenlinnassa kuntalaisella ei ole juurikaan itsehallintoa. Veronmaksu on ainoa ja senkään määrään ei pääse kuntalainen vaikuttamaan.

Jätä kommentti

css.php