Miljardit vilisevät, mistä kasvu?

Perjantaina eduskunnassa äänestettiin Stubbin hallituksen luottamuksesta täpärämmin kuin miesmuistiin. Perussuomalaisten ja keskustan välikysymyksen johdosta käydyssä keskustelussa ei juuri uutta ilmennyt. Hallituksesta oppositioon heittäytyneet vasemmistoliitto ja vihreät ilmeisesti äänestävät epäluottamusta omille toimilleen kolmen vuoden ajalta.

Vuonna 2008 alkaneessa läntisen talouden taantumakierteessä Suomesta hävinnyt nettomääräisesti yli 70.000 työpaikkaa. Yksin vuonna 2009 bruttokansantuote hupeni 8,3 prosenttia ja teollisuuden tuotanto yli 20 prosenttia. Avoin työttömyys ei onneksi ole pahentunut työpaikkamenetysten suhteessa, koska eläkkeelle jäävät ikäluokat ovat työmarkkinoille tulevia suurempia.

Edellisellä vaalikaudella 2007-11, siis Vanhasen ja Kiviniemen vetämien porvarihallitusten aikana valtion velka kasvoi 16,2 miljardia euroa – vaikka kauden alku oli vielä kohtuullisen kasvun aikaa Suomessa. Tällä kaudella velkaa kertyy lisää noin 20 miljardia vuoden loppuun mennessä. Puhtaasti kansantaloudellisin termein on elvytetty taloutta jo seitsemän vuotta.

Muut Suomea velkaantuneempia

Suomen julkisen talouden velka nousee 60 prosenttiin bruttokansantuotteesta ensi vuonna. Valtaosa euroalueen maista on keikkunut tämän ns. velkakriteerin huonommalla puolella koko yhteisen valuutan ajan, kolmen A:n kumppanimme Saksa mukaanlukien. Euromaiden yhteenlaskettu velkataso on 93 prosenttia BKT:sta. Keskiarvolukuihin Suomi joutuisi vasta ottamalla 50 miljardia euroa lisää velkaa, siis puolitoistakertaistamalla nykyinen velkamäärämme!

Tämä vertailu kertoo, kuinka vakava riski koko euroalueella on luisua todella pitkään kestäviin velkaongelmiin ja suorastaan Japanin tielle. Siellä valtion velka on reilusti yli 200 prosenttia BKT:sta ja talous juuttunut nollakasvun tienoille jo toista vuosikymmentä. Maan taloutta pelastaa se, että yhtiöt ja kansalaiset ovat vauraita ja valtion velka oman maan sisältä lainattua. Euroopalla tilanne on toinen.

Työllisyys ja kasvu nostavat jumista

Suomen työttömyyden ja julkisen talouden ongelmien voittamiseksi tarvitsemme vahvaa kasvua etenkin teollisuudessa. Summittaiset leikkaukset eivät auta tähän peruspulmaan. Säästöt on kohdennettava tarkoin työllisyyttä tai kotitalouksien toimeentuloa vahingoittamatta. Toimet elinkeinoinvestointien lisäämiseksi ovat kiireellisiä ja välttämättömiä niin valtakunnallisesti kuin omalla alueellammekin.

Valtion budjetista osoitetaan nyt yhteensä 600 miljoonaa euroa merkittäviin kasvupanostuksiin, pääosin liikenne- ja rakentamishankkeisiin. Ne edesauttavat myös yksityisiä investointeja. Hyvä esimerkki on Herajoen uusi liittymä Riihimäelle, joka osaltaan mahdollistaa Valion jätti-investoinnin.

Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan ohjataan 20 miljoonaa, Tekesin lainavaltuuksiin 60 miljoonaa ja Teollisuussijoituksen kautta 80 miljoonaa euroa. Niiden kerrannaisvaikutus yksityisten investointirahojen kera tähtää tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Pääosa isojen investointien rahoituksesta kootaan kuitenkin yksityisiltä sijoitus- ja rahoitusmarkkinoilta. Sinne kaivataan eloa.

Talvivaara ei saa jäädyttää valtion teollisuuspolitiikkaa

Talvivaaran tuotantoyhtiön konkurssi aiheuttaa valtiolle kymmenien miljoonien lisävastuut mm. ympäristöhaittojen korjaamisesta ja ehkäisemisestä. Toimintaa on jatkettava, jotta enemmät vahingot estetään. Samalla saadaan lisäaikaa uuden kaivostoiminnan pyörittäjän löytämiseksi. Nikkelin ja sinkin maailmanmarkkinahintojen nousu nykyisistä aletarjouksista pitkän ajan keskimääräiselle tasolle herättää aikanaan mielenkiinnon ison malmivarannon käyttämiseen, mutta kovin pitkään verorahoja Kainuun kaivannaisiin ei voida latoa.

Konkurssipesä lopettanee uuden malmin louhinnan pian, mutta arvometalleja irrottavaa bioliuotusprosessia on jatkettava vuosien ajan. Menetelmään on liittynyt epävarmuuksia. Sen on kuitenkin osoitettu toimivan myös meidän leveysasteillamme. Ihanteellisinta tietysti olisi säätää prosessi ja vesien puhdistus huippukuntoon ja sitten jatkaa täydellä höyryllä uuden kaivosyrityksen voimin ja sijoituksin. Aika näyttää.

Valtion teollisuuspolitiikka ei saa jäätyä Talvivaaran hyiseen marraskuuhun. On aktiivisesti luotava uutta tuotantoa ja osaamista. On tartuttava tilaisuuksiin, sekä innolla että järjellä. Suomen vertailuissa hyvä kilpailukyky on saatava näkyviin uusina ja kasvavina yrityksinä, tuotannollisina investointeina ja työpaikkoina.

Tuo velkavertailu osoitti, että Suomella on mahdollisuus tarvittaessa ottaa elvytysvelkaakin, jos varmuudella tiedämme rahaa käytettävän pysyvää kasvua ja työtä luoviin tarkoituksiin. Kiihtyvän vaalikeskustelun tärkeäksi kysymykseksi nousee, mitkä keinot ja kohteet todella tepsivät työllisyyden ja kasvun vauhdittamisessa. Sosialidemokraatit ovat valmiita laajapohjaiseen yhteistyöhön työn linjalla.

 

47 kommenttia artikkeliin “Miljardit vilisevät, mistä kasvu?”
  1. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Sori Jossu mä ny vaan oon helevetin pettynyt sun nykyiseen mykän,
    – rillit huurussa-linjaasi.
    Demarit Arkadiassa ovat kuuroutuneet kentän ehdotuksille,
    juttaa sitten,
    – mutta sinäkin brutukseni.
    Riitta

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Ei ole rillit huurussa, maan talous kylläkin. Vain työllä noustaan.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Kenen työllä, eikö ”bonusjohtajilta” voisi joskus edes vaatia hiukan isänmaallisuutta!

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Jahhah!
    Jossu hyväksyy menon kunhan vain jostain löytyy kolkka johon verrata jotta heillä menee vielä huonommin. Sittenkö vasta tosissaan toimitaan kun Kreikkakin menee ohi?
    Sosiaalidemokraattien olisi tunnustettava tosiasia miksi maalla menee kaikki päin peetä!
    Tänne luotiin järjestelmä jossa pöljät johtajat saa täysin kohtuutonta palkkaa ja bonuksia kun vain joka kvarttaali on entistä suuremmin plussalla.
    Sitten kyn äly ei riitä firman vetämiseen mennään myymään siitä se tuottavin osa. Kukas ny tuottamatonta ostais?
    Vaikutus on täydelleen sama kuin jos pakkasella kusee housuun ja luulee jotta kyllä tää tästä lämmittää!
    Sosiaalidemokraatit on olleet valtioyhtiön hallituksissa sun muissa luomassa tätä järjestelmää ja sitä ylläpitämässä. Koskaan ei hanttiin panna kun vain itsekin korkeat kokouspalkkiot saadaan.
    Juuri tällainen toiminta on rampauttanut Suomen kivijalan, teollisuuden ja liikennefirmat.
    Kysymys kuuluukin ovatko sosiaalidemokraatit isänmaallisia vai pelkkiä lusmujen suojelijoita?
    Koska heräätte horroksestanne vai odotatteko jotta saatte kannatuksenne alle 10 %?
    Ajattele Jossu ite!

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Johtajien bonuksista ja ylisuurista palkkioista olen samaa mieltä. Nyt vasta Pekkarisen, Häkämiehen, Hautalan, Haaviston ja Paateron jälkeen valtio-omistajan ohjeet alkavat olla oikealla hehtaarilla.
      Omistajaohjauksen aktivointi on vielä lapsenkengissä, mutta suuntaa on oikaistu.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Ja höpö höpö!

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Missä ja koska esim valtioyhtiössä demarit on vaatinu suunna muutosta?
        Siellä yhtiön sisällä, jossa ovat edustajineen, ei vaan ”ulkopuolisten” poliitikkojen puheissa?

  3. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Johannes Koskinen taitaa elää ihan omissa maailmoissaan!
    Usein, seuratessani kaupungin-valtuuston nettilähetystä, olen huomionut hänen yhtä puheenvuoroa kuunnellessani, etten ymmärrä lainkaan, mistä mies puhuu.
    Tämä johtuu kaiketi siitä etten, ulkoapäin-seuraavana, ole asioihin tarpeeksi perehtynyt?
    Tapsa

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Noh, ehkäpä se etäisyydestä johtuu. Paikallaolijat ovat ihan kohtuudella ymmärtäneet.

  4. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Johannes

    Pari asiaa:

    1. Se nyt vain pitää ymmärtää, että ikuinen kasvu ei ole mahdollista.

    2. Kirjoitat ja olet ilmeisesti tätä mieltä, ”Muut Suomea velkaantuneempia”. Miten on, jos sinulla menee eduskunnassa kakka pöksyyn. Auttaako sinua ajatus, että eduskuntatoverillasi oli jo eilen kakat pöksyssä ja nyt sitä on siellä enemmän kuin sinulla?

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      1. Ikuinen kasvu ei ole ehkä mahdollista, mutta kohtuullinen ja oikeudenmukaisesti jaettu kasvu kyllä vuosikymmeniksi. Sen sisältöä varmasti lavennetaan taloudesta avarampiin hyvinvoinnin mittareihin.
      2. Ei ole omakohtaista havaintoa muuta kuin velasta. En usuttanut lisävelan ottoon, koetin vain suhteellistaa Suomen taloudenpitoon kohdistettua kritiikkiä muihin euromaihin.

  5. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Koskinen on täydellinen ”sossu-broileri”! Tuskin hänellä mitään omaa mielipidettä onkaan. En ole koskaan kuullut hänen esittävän eriäviä mielipiteitä sos/kok politiikasta.
    Jopa Urpilaisellakin oli oma mielipide asioista. Mielipide, joka on johtanut Suomen luotto-luokituksen alenemiseen kansainvälisillä luotto-markkinoilla.
    Tapsa

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Taitaa tämäkin arvio johtua etäisyydestä. Olen pitänyt kiinni itsenäisestä harkinnasta ja toiminnasta myös sosialidemokraattisessa liikkeessä – välillä sen vuoksi yksioikoisempien ryhmäkuntien väliin pudotettunakin.

      Sos/kok on aika lailla perusteeton Hämeenlinnan politiikan kritiikkiin liittyvä hokema. Isoissa ja pienemmissä linjoissa eroja löytyy siinä kuin ps/kesk/vas/kd ”teknisessä” vaaliliitossakin.

  6. avatar Seppo Mäkinen sanoo:

    Kok-dem akseli päävastuullisena on ollut luomassa näitä veronalennus ”houkuttimia” teollisuudelle ja kaupalle maan hallituksessa. Kaipaan analyysiä, montako uutta työpaikkaa näillä houkuttimilla on Suomeen luotu, kontra montako työpaikkaa on menetetty, kun tuotantoa on siirretty investointeina ulkomaille edullisempiin valtioihin. Näkisin tässäkin vain ”kaikki mulle heti tässä ja nyt” tyyppisen lyhytnäköisen, kvartaalitalousajattelun. Ajattelu, että ilman houkuttimia olisi vieläkin enempi menetetty ulkomaille, ei kelpaa perusteluna. Pitää löytyä kunnollisia faktoja.

    Ehkä Johannes Koskisen johdolla tai toimesta saadaan VM:ltä kunnollinen ja läpinäkyvä selvitys ”taseesta”, ilman suurempia vaalivaikuttimia? Vai saadaanko?

    Selvitystä odotellessa Seppo Mäkinen

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Kyllä tuollainen kriittinen arviointi on paikallaan, aina 90-luvun yhteisöverouudistuksesta edellisen kauden kela-maksujen poistoon ja tämän kauden jonniin verran poukkoilevaan yritysverotuksen linjaan.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Vaan mikä oli Jossu vastauksesi kysymykseen?

      • avatar riitta.nyqvist sanoo:

        Moro Jossu!
        Tuosta kriittisyydestä tuli mieleeni Lapin matkailukeisari Pertti Yliniemen haastattelu
        Karo Hämäläisen&Mika Mäkeläisen Taivas+Helvetti kirjasta
        ”Jos Suomen hallitus johtaisi minun yritystäni, firma olisi konkurssissa kolmessa kuukaudessa.”
        Ihan ite oon miettinyt, kuunnellessani kyselytunneilla
        hallitus-kampraattien vastauksia opposition kyssäreihin…
        Ministeri-manipulaattorit lisäävät pienen hyppysellisen todentuntua juttuunsa,
        samoin kuin kokki heittää pikku ripauksen parmesaania pastaan – ennen tarjollepanoa.
        Suoraa vastausta on turha odottaa.
        Ihailen Kari Rajamäkeä, joka uskaltaa kyseenalaistaa julkisestikin jopa oman puolueensa
        päättömiä ehdotuksia.
        Riitta

        • avatar Johannes Koskinen sanoo:

          Lapin matkailukeskuksista monien velkoja on leikattu useampankin kertaan velkasaneerausten, akordien tai konkurssien kautta. Valtion velat eivät niin häviä, vaan tarvitaan vaikeita säästöpäätöksiä ja tehokkaampaa hallintoa. Ihmelääkkeitä ei ole.
          Ministereiltä vähemmän kaunistellut vastaukset tosiaan olisivat paikallaan, eikä varmasti olisi haitaksi kannatuksellekaan.

          • avatar riitta nyqvist sanoo:

            Valtion velkaa voidaan lyhentää mm. leikkaamalla reippaasti kehitysapu-määrärahoja. Sinisilmä-idealisteille suosittelen Matti Kääriäisen kirjaa, Kehitysavun kirous.
            Valtio saisi melkoisen summan kääntämällä Viron alkoholi-shoppailun takaisin Suomeen, tulisi lisää työpaikkoja ja entisetkin säilyisivät.
            Aamulehdessä on lueteltu kymmeniä byrokratia-älyttömyyksiä, jotka kurjistavat mm. ravintola-alaa.
            Maan taloutta pyörittäville keskisuurien ja pienyrittäjien alv-rokotuksille/byrokratialle nopeasti tolkku.
            Tehokkaammaksi ei valtion hallintoa saada, kuin saneeraamalla johtoporrasta, eikä suorittavaa porrasta.
            Ylisuurille eläke-yms. eduille katto, kuten Tanskassa.
            Tullin virkavapaalla oleva pj. Antti Hartikainen kohumeilissään toteaa muutoksen edellyttävän ”aika radikaaleja muutoksia myös Tullin johdossa.”
            Harmaan talouden kitkeminen on lapsenkengissä isojen kalojen suunnalla.
            Toivon Jossu rohkeampaa otetta, sellaista josta opin sinut tuntemaan,
            olen ollut huomaavinani otsaryppyjesi syvenevän,
            kun oman porukkasi jutut eivät ole menneet tölkkiin.
            Ps. Poliitikojemme pitäisi Saksa-hypessään myös muistaa, että Brysselissä EU:n tylyä talouden tahtipuikkoa heiluttaa entisen DDR:n fyysikko.
            Suomesta löytyy taatusti parempaa talousosaamista päättäjiemme viisaamiseksi,
            sen sokea Riittakin tietää.
            Riitta

  7. avatar Beobachter sanoo:

    Entistä vähemmän kansaIaista kiinnostavat välikysymykset, puolueiden julkikuva ja tyhjä, mihinkään johtamaton väittely eduskunnassa. Poliittinen järjestelmämme, kansanedustuslaitos on viimeisen seitsemän vuoden aikaan osoittanut täydellistä kykenemättömyyttä hoitaa maan taloutta. Seurauksena tuotannollisten elinkeinojen kuihtuminen, ainakin 70000 ehkä lähemmäs 100000 työpaikan menetys vientiteollisuudesta, veropohjan kutistuminen, mutta samanaikaisesti julkisten menojen tunnoton kasvu seurauksena 5…10Mrd€ vuotuinen julkivelkaantuminen, luottoluokituksen menetyksineen. Kansallisessa muistissa on kaksi huomattavaa sosialidemoktaattista poliitikkoa, talousmies ja sodan ajan poliitikko Väinö Tanner sekä kahden hyvää työtä tehneen hallituksen pääministeri Paavo Lipponen, Viimeksimainitun silmämäärä taloudenhoidossa oli vientiteollisuuden kilpailukyky, matalat kustannukset ja inflaation painaminen lähes nollaan, verojen ja julkisten menojen alentaminen ja näiden avuilla reaalisen ostovoiman ja edelleen talouden kasvu. Tuon hyvän pääministerin opit sosialidemokraatit kuitenkin unohtivat, koska hänen politiikkansa oli liian ”oikeistolaista”: Uudemmassa muistissa on, kuinka seuraava puoluejohtaja Jutta Urpilainen noin 2010 paikkellla eduskunnassa johtavana oppositiopoliitikkona julkisia menoja koskeneessa keskustelussa vaati ”ei leikkauksia”. Seuraava puheenjohtaja Antti Rinne nousikin, kuinkas muuten ay-liikkeestä, joka pitkäaikaisesti on ansioitunut Suomen ulkoisen kilpailukyvyn tuhoajana. Tuskin missään markkinatalousmaassa tupo-neuvottelut, kolmikannalla tai ilman, keskitetyt tai liittokohtaiset, ovat vuodesta tai sopimuskaudesta toiseen olleet sellaisen huomion kohteena kuin Suomessa. Näin oli koko sodanjälkeisen ajan jatkuen yhtä keskeisenä myös 2000-luvulla. Kun Suomi vuonna 2002 liittyi yhteisvaluutta euroon, kaikki tahot vakuuttelivat kustannuskurin säilyttämisen tärkeyttä. Mutta pian opit unohtuivat ja ay-liike palasi vaatimusten ja kiristyksen linjalle. Seurauksena eri alojen inflatoriset sopimukset, jotka vaikutus ulottui pitkälle vielä 2008’n amerikkaperäisen taantuman jälkeen näihin päiviin saakka. Eniten kustannusten nostossa kunnostautui kuitenkin julkinen sektori, jossa työvoimakustannukset nousivat varsinkin 2007 jälkeen 4…6% vuosivauhtia aina viime aikoihin saakka. On terve ilmiö, että sosialidemokraattinen kansanedustaja kantaa huolta työpaikkojen menetyksestä ja velkaantumisesta. Se on ensimmäinen havainto vuosiin. Kansalainen kaipaisi kuitenkin, ei ainoastaan huolen kertomista, vaan konkreettista kannanottoa kirjoituksen otsikon kysymykseen ”mistä kasvu”. Rivikansalaisen diagnoosi on, että kasvun saamiseksi ensiksi elinkeinojen, teollisuuden ulkoista kilpailukykyä tulisi parantaa. Ei vain palkkoja, joko suhteellisesti tai vielä parempi absoluuttisesti, kaikkia kustannuksia tulisi tavalla tai toisella alentaa. Kun euro ei jousta, kustannusten tulisi joustaa. Puhutaan jälleen kerran sisäisestä devalvaatiosta. Suhteellinen kilpailukyky elpyy, tosin varsin hitaasti, jos palkat jäädytetään useaksi vuodeksi. On oireellista ja valitettavaa, että heti tällaisen ajatuksen, palkkojen pitkäksi ajaksi jäädytyksen julkisuuteen tulon jälkeen ay-johtajat välittömästi reagoivat sanoen, että sellainen ei tule kysymykseen. Kuitenkin mielenkintoinen ja ensimmäinen laatuaan oli viime päivien uutinen, jossa tekstiiliyritys Nansossa kerrotaan sovitun, että palkkoja alennetaan samalla sopien, että irtisanomisista pidättäydytään. Mutta jotta kansalaisen ostovoima säilyisi, tulisi pohtia, olisiko löydettävissä keinoja kaikkien kotimaaperäisten hintojen alentamiseksi. Keskittyneen kaupan seurausta on, että esim std-ruokakori maksaa Suomessa 15..20% EU’n keskiarvoa enemmän. Tähän esimerkiksi pitäisi voida puuttua. Ostovoiman säilyttämiseksi lisäksi tuloerotusta tulisi lievästi keventää, mutta velkaongelman vuoksi tässä mahdollisuudet toki ovat rajalliset. Isoimman remontin tarve kohdistuu julkisiin menoihin, joita absoluuttisesti tulisi voida alentaa jopa 4….5Mrd€’lla. Sama pöhötauti tulisi parantaa myös kunnissa isolla remontilla. Vääjäämättä julkisektorin osalta mieleen nouse sama metodi, mitä hyvin pärjäävät Viro ja Latvia sovelsivat 2008…09 taantumassa; ne alensivat kaikkia julkisia palkkoja 10…15%’lla eivätkä lähteneet velaksi elämisen tielle.

  8. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Jossulla kuin kaikilla muillakin eduskunnasta palkkaa ja etuja nostavilla kansanedustajilla on ollut taas maanantainen ”maakuntapäivä”.
    Ei vaan vastaa meille, miksiköhän?

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Lähdin aamulla 7.30 Heinolaan, missä kolme tuntia Heinolan, Sysmän ja Hartolan työllisyys- ym. ajankohtaisten ongelmien käsittelyä Hämeen edustajien ja kuntien ynnä yritysten edustajien kanssa. Sieltä kipin kapin takaisin (Asikkalan-Lammin reittiä!) klo 13 alkaneeseen Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston talousarviokokoukseen. Se taas päättyi vähän ennen iltakahdeksaa. Semmoisia maakuntapäivät.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Itse Jossu olet osasi valinnut, älä valita. Saat siitä paremman, pajon paremman korvauksen kuin keskiverto duunari.
        Olet etääntynyt työnteosta!
        Tein minäkin eläkeläisenä tän syksyn jurttipellol yhdeksän päivää putkeen joka päivä 10-12 h.
        Sä et edes siihen pysty!
        Ja missäs ne sun vastaukses viipyy?

  9. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Kuten myös kansaedustajat joskus vahingossa lipsauttavat: Suomen julkinen talous ja kaikenlainen tukipolitiikka on yhä harvempien veronmaksajien kustannettava. Kun ei verotulot riitä, otetaan lisää velkamiljardeja ja ne mukavasti poliitikkojen silmissä vilistävät. Kyllä täällä jostain voitaisiin tinkiä, mutta pelkuripuolueet pelkäävät kannatuksensa menettämistä. On vain oltava kovana ja sanottava, ettei kaikkea voida valtion ja kuntien toimesta kustantaa. Kyllä suomalainen yleensä ymmärtää. On vain niin, että kohta valtaosa äänestäjistä on niitä jotka saavat jotain tukea (osa toki aiheesta, mutta osa välinpitämättömyyttään omasta elämästään.) Ajattele, jos et ole koskaan tehnyt mitään oman elämäsi eteen, sehän on kauhistus jos jotain otetaan pois.

  10. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Vielä. Ettei tukia ja palkkoja voida leikata. ”Riistäjätyönantaja” alkoi n 10 vuotta sitten tulkita alani työehtosopimusta eräiden lisien osalta aiemmasta poikkeavasti (kyseessä vakiintuneet käytännöt vuosikymmenten ajalta). Vuosiansiot putosivat kuulemma joiltain jopa 10.000 €. Minkäs teit oli tietysti toinenkin vaihtoehto-ota haalarisi ja käy. Ei siinä kuitenkaan kovin kauaa mutristeltu, maailma muuttuu. Otas opiskelijoilta 10€ vuodessa pois, johan alkaa ”helvetinmoinen” älämölö. Arhinmäki ja V Niinistö huutaavat kurkku suorana, kuinka Suomen tulevaisuus tuhotaan kun opiskelija saa kuussa 2 tuoppia vähemmän.

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Tarkasa syynissä karsittavia esim. vero- ja elinkeinotukia löytyy. Haitalliset seurannaisvaikutukset työpaikkojen menetyksinä jne. on kuitenkin minimoitava. Kuuden vuoden aikana olisi toki pitänyt niin edellisen kuin nykyisen hallituksen haravoida nuukemmin valtion menomomentit.

  11. avatar valitan sanoo:

    Ennen kuin alkaa opiskelijoita minkäänlaisella leimakirveellä hutkimaan kannattaa muistaa, että nämä samaiset opiskelijat tekevät kukin tuhansien eurojen edestä täksvärkkityötä suomalaisen yrittäjän tilipussiin. Tämä on puhdasta tuloa yrittäjille.. Tämä on merkittävä osuus bruttokansantuotteeseen . Hieman kunnioitusta opiskelijoita kohtaan, he tulevat tekemään osuutensa tämän yhteiskunnan rakentamisessa jos vain tämä nykyinen päättäjä sukupolvi ymmärtää antaa siihen mahdollisuuden. Opiskelijat ovat hekin kaljansa ansainneet vaikka Kokoomuksen mielestä kaljan saanti on niin vaikeaa Suomessa kaikenmaailman turhien sääntöjen vuoksi.

    • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

      Eivät kaikki opiskelijat tee taksvärkkejä työnantajille, siinä olet todella väärässä. Olen arvostellut aiemmin sitä kuinka etuoikeutettuja ovat niiden esim ammattikurssipaikkakuntien työnantajat, jotka saavat jatkuvasti ”ilmaista työvoimaa” vuodesta toiseen. Vääristää kilpailua. Semminkin kun työllisyyskoulutukseen ohjataan usein tilastosyistä ammattihenkilöitä. Muusta koulutuksesta, Tampereella sanotaan olevan av-koulutusta sen takia, että TV 2 saa tätä ilmaistyövoimaa. Tosin TV 2 tarvitsisi sitä ohjelmien suunnittelupuolelle ennemmin kuin kamerantaakse. Kait olen katkera, koska kun itse opiskelin aina mentiin niin pitkälle kuin kesä-ansiot riittivät. Sitten suvulta nimiä opintolainaan. Kotoa ja yhteiskunnalta ei juuri tukea tullut. Mutta kuten sanottua aika aikaansa kutakin. kävin kouluja siihen aikaan, kun ruokailu ja oppikirjat maksoivat lukiossa.

  12. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Ehtoota,

    Johannes Koskinen on istunut valvovan silmäni alla lähes koko päivän (istun näet Johanneksen takana): aloitimme budjettivaltuuston klo 13 ja lopetimme tuossa n. klo 20:00. Ei Johanneksenkaan huomio aina ole 100% kokoustapahtumissa, mutta ei hän kyllä blogeissakaan valtuustokokouksien aikana roiku. Valtuustot lienevät ainoat kokoukset missä Iisakki ei pysty somettamaan…

    Viennin ollessa vetämättömissä työtä saadaan korvaamalla tuontia kotimaisella työllä. Kun ei täällä enää telkkareitakaan aleta valmistamaan, varma kohde on kotimainen energia. Enkä tarkoita nyt ulkomaisessa omistuksessa olevien suuryhtiöiden energiantuotantoa, vaan hajautettua energian tuotantoa, jossa yksilöt ja erilaiset yhteisöt aidosti korvaavat ostoenergiaa kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Tällaisen toiminnan yleistyminen nostaisi huoltovarmuutta, vahvistaisi energiatekniikan kotimarkkinoita ja loisi energian hankintaketjuissa paljon työpaikkoja.

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Kiitos valvojan raportista.
      Kotimaisen energian ja työn suosimiseksi energiapuun ja turpeen verokohtelua on juuri päätetty oikaistavaksi niin että erityisesti kivihiiltä korvattaisiin kotimaisella.

  13. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Velka vilisee kuin ns. tehtyjen töiden luettelo.

    Harmi kun en huomannut laskurista katsoa paljonko velkaa oli silloin, kun Johannes tämän blogin avasi. Nyt näyttää kuitenkin, että vilinä sen kuin jatkuu.

    Jo lapsena opin, laiska töitään luettelee.

  14. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Olen seurannut poliittista päätöksentekoa aktiivisemmin n 45 v. Jotenkin tuntuu, että puolueita vaivaa ”jakomielitauti”. Kepua syytetään ”siltarumpupolitiikasta”. Mutta eiköhän siihen syyllisty kaikki. Päättäjiin on iskostunut ajatus, että ajat ovat aina hyvät, kasvu jatkuvaa. Nou hätä. Oma asemahan on aina turvattu hyvillä eläkkeillä, viroilla ja sopeuttamisrahoilla. Samaan aikaan kun 80-luvulla Suomen lähes joka kylään rakennettiin valtion virastotalo rakennettiin Hämeenlinnan kaupunginosiin terveysasemia. No nehän olivat investointeja, eivätkä käyttömenoja. Mutta nyt kun ne ovat yhä enemmän jäämässä tyhjilleen niistä tulee kuluja. Onkohan Hämeenlinnassa kukaan uskaltanut laskea kuinka paljon terveydenhuollon remontit ja muutokset ovat tulleet maksamaan viimeisen 5-10 vuoden aikana (yhteensä) ja mikä on saavutettu hyöty. Kannattaa tietysti pyytää laskelmat joltain toimialajohtajalta, tietohan on silloin puolueeton ja kaikki seikat huomioiva.

  15. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Moro!
    Demari-hegemoniaa…
    Pidän Lipposesta ihmisenä, poliitikkona hän tuntui nielevän ulkomaalaista puppua kritiikittä.
    V. 2003 Lipponen
    ”Pääministeri Silvio Berlusconin vahvistama esitys
    kahden viraston perustamisesta pitää ja tulee toteutumaan.”
    Lipponen jatkaa
    ”Olen kiitollinen pääministeri Berlusconille siitä,
    että hän oli asiassa aloitteellinen ja etsi kanssani aktiivisesti ratkaisua
    elintarvikevirasto-kysymykseen.
    Tämän asian saama myönteinen käänne vahvistaa Suomen ja Italian hyviä suhteita.”
    Kuten muistamme, EU:n elintarvikevirasto meni Italiaan.
    Siinä meni monta duunipaikkaa.
    Luetteloa demaripäättäjien sinisilmäisestä tumpuloimisesta EU:ssa on pitkä.
    Aikaahan on ollut, kykyä kuulla kenttää ja toimia kotimaan duunipaikkojen puolesta, ei.
    Riitta

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Berlusconiin ei ollut luottamista, mutta elintarvikeviraston sijasta Helsinkiin saatiin EU:n kemikaalivirasto. Yhteismarkkinoille tärkeä, mutta eihän se kansalaisiin paljon näy. Sama koskee oikeastaan kaikkia EU:n erillisvirastoja, joiden sijoituspaikoista on käyty senpäiväiset kähinät; jäljellä enempi paperin kahinat.

  16. avatar riitta.nyqvist sanoo:

    Okei Jossu, mut vielä yhden vastauksen haluaisin sulta saada. ennen kuin jätän sut rauhaan nykyisestä demarihegemoniasta.
    Pentti Sainion kirjasta, Kummolan Kääntöpiiri/lainaus
    ”Kiemunki tuskastui eräässä seurueessa, kun häneltä tivattiin mahdollisen rahan alkuperästä
    ” – Mitä vitun väliä sillä on mistä raha tulee, kunhan vain kaupunki saa tontista kahdeksan miljoonaa euroa!”
    Oletko Jossu samaa mieltä Iisakin kanssa?
    – ”Mitä vitun väliä sillä on, mistä raha tulee”
    Riitta

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Tokihan sillä on väliä. Rahat välittävällä pankilla on velvollisuus tehdä ilmoitukset ja selvittää ettei kyseessä ole rahanpesu. Myyjän mahdollisuudet ostajan rahoituksen laillisuuden selvittämiseen ovat rajoitetummat, mutta alkuperän laillisuutta epäiltäessä niitä kuitenkin on.
      Harmaan talouden ja veroparatiisien vastaisessa ohjelmassa on tällä kaudella edetty kohtalaisesti. Sitä työtä on tehostettava myös paikallisesti ja kuntasektorilla.

      • avatar Erkki Strömberg sanoo:

        Olisitten voinu vähän kattella mistä tilaatte esim päiväkodin Lammille. Onkohan ko firman työntekijät ”verovelvollisia” mihinkään maahan?
        Miten voit väittää jotta täs asias ois jotenkin edistytty?
        Oletkos selvitänyt asian?
        Kauan on aikaa kun sen Sinulle vartavasten kerroin!

        • avatar Lauri Kivimäki sanoo:

          Toivottavasti SDP ei onnistu Remontti Oy:n perustamisessa. Ensinnäkin siitä tulee samanlainen koulutuspaikka rakennusliittoon kuin HAKA oli aikanaan. Lisäksi se tulee sotkemaan koko Suomen rakennusmarkkinat, koska sen perustaminen on poliittinen päätös. Tämähän tarkoittaa sitä, että johtajat valitaan sopivuuden ei pätevyyden perusteella-taas tehdään kallista sutta. Mitä hallituksen ja kuntien hankkeista muutenkin todetaan, että työllistävät suomalaisia rakentajia, se on täyttä hubaa. Eräs tuttuni työskentelee laajalti Etelä-Suomen työmailla, kertoo, että työntekijöistä n 60-70% on ei suomalaisia. Niin tulee myös käymään mahdollisen ydinvoimalan kohdalla, Juhlapaheista huolimatta-EU estää kotimaisten suosimisen.

          • avatar Johannes Koskinen sanoo:

            Edistymisellä harmaan talouden vastaisessa taistelussa viittasin erityisesti rahanpesun ehkäisyyn sekä rakennusalan tilanteen tervehtymiseen mm. henkilökortin ja kohdennettujen valvontaiskujen avulla. Verokertymän kasvu vuodessa pelkästään rakennusalalla on arvioitu puoleksi miljardiksi. Etelä-Suomessa rakentajien kansalaisuuksissa silti edelleen on monilla työmailla Lauri Kivimäen viittaama jakauma.

            Remontti Oy:tä käsittääkseni Antti Rinnekään ei ole ajatellut rakennusfirmaksi Hakan tapaan vaan edullista pitkäaikaisrahoitusta järjestäväksi. Muullakin tavalla esim. eläkerahastojen varoja voidaan ohjata Suomessa rakennus- ja peruskorjausinvestointeihin.

  17. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Juu, kyllä meittin eläkeläisten rahoille ollaan tulemas milloin minkinlaisin syin.
    Kun Hämeenlinnan motarin katteelle ei löytynytkään sitä Sari Raution mainostamaa ”yksityistä rahoitusta” piti ex kaupungin-johtajan junailla KEVAn rahat katteen katteeksi.
    Kapitalistit ei hanketta rahoittanu, kun kokemuksesta tiesivät sen kannattomaksi, niin vedettiin kuntien-, valtion- ja seurakuntien työntekijöiden eläkemaksut rahoittamaan ko kohdetta.
    Miltei kaikki vastaavat ostoskeskukset on Suomessa tehneet konkurssin tai muun vastaavan rahoitusjärjestelyn jossa alkuperäisrahoittajat on kärsiny tappioita ja kohde siirtynyt pääosin ulkomaiseen omistukseen.
    Voi jumalavit: Nyt Jossu meinaa viedä meidän rahat vielä homekoulujen korjauksiin, kylvämällä rahaa kaikenkarvaisille rakennus-yrittäjille jotka keikat halvimmalla telee. Näihän te jaatte ne kaupungin työt. Iisakkikin sanoi: sama se mistä raha tulee kun vain tulee, kääntäen se kai on niin jotta ei sitten katota kelle hommat annetaan.
    Onko Hämeenlinnan kaupungin hallitus edennyt milläänlailla asiassa jotta jos töitä tilataan tekijöiden on verotkin maksettava!
    Missä esimerkki jotta näin oltais suuntaa vaihdettu?
    Kerro se meille Jossu, jos osaat ja paree olis jo osata!
    Tää homma haisee jo ennenkuin on edes alkanu!

  18. avatar Lauri Kivimäki sanoo:

    Toveri Koskinen. Olen kauhulla seurannut kun hallitus ja eduskunta laskevat, että rakentaminen nostaa Suomen suosta. Olin 80-luvun lopulla työvoimahallinnossa töissä. Silloin rakentaminen oli vilkasta pääkaupunkiseudulla. Ja kas Hämeenlinna-Riihimäki ympäristökuntineen tuli yhtä äkkiä rahoitus n 10 julkiselle kohteelle. Eräs sähköurakoitsija ja eräs pääurakoitsija sanoivat laskeneensa julkisen urakan niin ”suolaiseksi” etteivät töitä saisi-saivat kuitenkin. Koska olivat vastuullisia urakoitsijoita olivat ajatelleet, ettei heillä ole ammattitaitoista työvoimaa urakoista selviytyäkseen, siis kunnialla. YIT: mestari sanoi: oli pakko ottaa kaikki jotka jaloillaan pysyivät. Tämä johti siihen, että palkat kohosivat pääkaupunkiseudun tasolle (ei sinällään huono asia) ja urakat tulivat julkiselle sektorille paljon kalliimmaksi kuin oli kuviteltu ja työn laatu kärsi. Nyt panostetaan infraan pääkaupunkiseudulla ja homekouluihin sekä mahdollisesti tulee vielä ydinvoimala ja muu rakentaminen. Ei tarvitse olla kummoinenkaan asiantuntija kun voi ennustaa, laatu kärsii ja täällä ovat rakennusmiehet Afrikkaa myöten. Tämä ei lienee hallituksen tarkoitus. Lisäksi ”hämärien” alaurakoitsijoiden määrä tulee kasvamaan ja harmaan talouden valvonta karkaa yhä kauemmas. Unohtakaa tällä hetkellä Remontti Oy, kehittäkää sitä kunnolla ja jaksottakaa asioita kun näette miten rakentaminen kehittyy. Jos Fennovoima ei toteudu, sehän muuttaa paljon. vaalit on uudelleen 5 vuoden päästä, silloinkin tarvitaan jotain täkyä. 80-luvun lopun hölmöilyistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan (siis mitä näin ja kuulin pelkästään paikallisesti).

  19. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Mitähän se on se kodennettu valvonta? Rinnuslappu kun on yhtä helppo väärentää kuin invaparkkimerkki. Sen kun heität kopiokoneeseen. Silläkö Jossu luulee jotain ratkaistavan? Rakennusliiton tarkastajia ei oo kuulunu Hämeeseen vaikka juuri Sinulle kerroin varta vasten kohteet!
    Et siis Sinä Itse Jossu ole mitenkään toiminut vaan pakenet yleisten höpinöiden taa, pelkuri!
    Koska ja miten Hämeenlinnan kaupungin hallitus jossa Sinä Jossu olet mukana on jotenkin käsitellyt ko ongelmaa? Vai eikö se teille olekkaan ongelma, onkohan se tuottavakin pisnes kääntää selkänsä tosiasioilta ja yrittää kusetta meitä joilla valtaa ei ole emmekä sitä saa? Emme voi asiaan vaikuttaa mutta SInä Jossu voit sen tehdä, olet kaupungin hallituksessa.
    Koska kuulemme mitä saatte aikaiseksi, olen jo vuoden odotellut?
    Hekilökohtaisesti olen todella syvästi pettynyt Sinun aikaansamattomuuteen!
    Luulin Sinun ottavan asian hoitaaksesi, niin kauan siitä puhuttiin, ja paskat!

  20. avatar Beobachter sanoo:

    Kirjoituksessa ylempänä moite kohdistui kansanedustuslaitokseen, so eduskuntaan sen kyvyttömyydestä hoitaa maan taloutta. Käytännössä tarkoittaa, että eduskunta on jo seitsemän vuotta peräkkäin sallinut velkaantumisen hyväksymällä kerta toisensa jälkeen 4…10Mrd€ alaijäämäisen budjetin. Yhdessäkään budjettikeskustelussa vakavin huomio ei ole kohdistunut vaaralliseen velkaantumiseen, siihen, että defacto jo kauan on oltu holtittoman talonpidon Kreikan tiellä ja siihen, että velka pääosin on käytetty pöhöttyneen julkisen sektorin juoksevien kulujen maksamiseen, ei juurikaan kansallisvarallisuutta kasvattaviin investointeihin. Yhtäkään syvän huolen puheenvuoroa enempää opposition kuin hallituspuolueiden riveistä ei syömävelaksi elämisestä ole pidetty, ei ainakaan niin, että vaatimus velaksi elämisen lopettamisesta olisi ollut puheenvuoron keskeinen sanoma. Siksi syytös eduskunnan suuntaan. Tottakai käytännön politiikkaa tekee hallitus, jonka luottamusta välikysymyksillä mitataan. Yhdenkään välikysymyksen keskeinen sisältö ei ole ollut huoli velkaantumisesta ja vaatimus sen lopettamisesta pikimmiten. Ei, huoli siitä, että kahden viime eduskunnan aikana kohta 50Mrd€ velkaa lisää (noin 53Mrd€’sta noin 100Mrd€’oon) on sälytetty seuraavan veronmaksajapolven hoidettavaksi. Ja että velaksi elo on tapahtunut pääosin (ainakin 2010 jälkeen) jokseenkin normaaliaikana ilman, että maassa vallitsisi jokin todellinen kriisi. Se on anteeksiantamatonta ja vastuutonta politiikkaa. Vähäiset olivat työnsä päättäneen Kataisen kabinetin aikaansaannokset. Jäänee historiaan kaikkien aikojen tuloksiltaa heikoimpana. Velan kasvattamisessa onnistui ja julkisen sektorin tyytyväisenä pitämisessä. Syyt palautunevat 2011 vaaleihin, joissa populistisen PS puolueen nousu Kok, Kesk, SDP rinnalle jokseenkin tasavahvaksi noin 20% puolueeksi, puolueen, jolle minkäänlainen politiikka ei tahtonut sopia. synnytti poliittiseen kenttään uudenlaisen vaikean asetelman, niin että hallituksen muodostus oli ennennäkemättömän vaikeaa ja jossa ”vanhat puolueet” (PS’n viljelemää nimitystä käyttäen) niin hallituksessa kuin oppositiossakin pelkäsivät kannatuksensa hupenemista. Myös nämä ”vanhat puolueet” alkoivat käyttäytyä populistisesti, jolle ominaista muunmuassa on, että ”saavutetuista eduista” ei haluta tinkiä, menoleikkauksia ei kukaan uskalla esittää, Tämä uusi tilanne lienee vaikuttanut sekä hallituksen että eduskunnan työhän.

Jätä kommentti

css.php