Lunastettuja lupauksia

SDP:n saavutuksista vuosikymmenten saatossa mainitaan usein vaikkapa peruskoulu, kansanterveystyö, työeläkkeet, 8-tuntinen työpäivä ja kirjastolaitos. Tämän vaalikauden osalta on jäänyt kuva, että hallitus on ollut riitainen ja kyvytön edistämään kansalaisten hyvinvointia.

Kuluneen vaalikauden osalta – kansainvälisestä talouskriisistä huolimatta – historian kirjoihin voi kuitenkin merkitä useita tärkeitä sosialidemokraattien saavutuksia ja lupausten lunastamista konkreettisten parannusten myötä.

SDP on tukenut työmarkkinoiden laaja-alaisia sopimuksia, joilla talouteen on tuotu luottamusta ja sitoutumista – raamisopimus 2011, työurasopimus 2012, työllisyys- ja kasvusopimus sekä rakennepoliittinen ohjelma 2013 ja eläkeratkaisu 2014.

Perusturvaan tehtiin aloitteestamme heti alkukaudesta 100 € kk-korotus. Opiskelijoiden toimeentuloa parannettiin sitomalla opintotuki indeksiin elokuussa 2014.

Eläkeläisten asemaa on kohennettu monin toimin, joiden johdosta esim. 1500 € kuukausieläkkeestä jää vuodessa käteen 451 € enemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2011. Lapsivähennyksellä tuetaan pienituloisia lapsiperheitä.

Nuorisotakuulla taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Uudella sosiaalihuoltolailla lisätään lapsiperheiden kotipalvelua ja siirretään sosiaalihuollon painopiste hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen.

Uusi yhdenvertaisuuslaki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovelletaan julkisen lisäksi yksityiseen toimintaan, ja velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajenee koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia sekä työnantajia.

SDP esitti vanhuspalvelulakia jo vuonna 2009. Sen voimaantulo 2013 on sosialidemokraateille yksi keskeisimmistä tämän vaalikauden saavutuksista. Lain tavoitteena on mm. kaventaa ikääntyneiden hyvinvointieroja ja turvata määrältään ja laadultaan riittävät palvelut.

Pääomatuloverokantaa on nostettu 28 %:sta 30:een. Lisäksi pääomatulovero tehtiin progressiiviseksi siten, että yli 30 000 €/vuosi osalta pääomatulovero on 33 %. Paljon kurottavaa toki jää suhteessa palkkaverotukseen.

Kohtuuhintaista asumista on edistetty osoittamalla 150 milj. € lisää valtion tukemaan asuntotuotantoon ja 115 milj. € erityisesti lähiöiden perusparannusten käynnistämiseen.

Tärkeä teko tuleville sukupolville on tänä vuonna voimaan astuva ilmastolaki, jonka tavoitteena on kattaa sekä ilmastonmuutoksen hillintä että siihen sopeutuminen.

Ei hassumpia saavutuksia ympärillämme vallitsevan yksioikoisen talouskuripolitiikan oloissa. Työllisyyden ja talouskasvun kohentamisessa olisi hallituksen tietysti pitänyt pystyä parempaan. Millaiseen elvytykseen on varaa, on nyt koko eurooppalaisen talouspolitiikan avainkysymys.

22 kommenttia artikkeliin “Lunastettuja lupauksia”
  1. avatar saara finni sanoo:

    Ja nuoko ovat kaikki demareiden yksin aikaansaamia muutoksia? Anteeksi, että naurattaa.

  2. avatar Erkki Strömberg sanoo:

    Johannes!
    Kun noin vakavasti ja kaukaa haet demareiden tavoitteet, miksi unohdat tärkeimmän.
    Forssan kuuluisan kokouksen tavoitteista vain yksi on saavuttamatta ja miksi?
    Koska demarit alkaa tositöihin ja erottaa valtion kirkosta?
    Koska lopetatte kansalaisten sumuttamisen uskonnon varjolla?

  3. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Johannes harjoittaa valikoivaa informaatiota.

    Ensiksikään hänen luettelemat asiat eivät ole yksinomaan sosiaalidemokraattien aikaan saannoksia.

    Mitä sitten tulee tuohon valikoivaan informaatioon, otan siitä pari esimerkkiä.

    1. Näyttää todellakin hyvältä Johanneksen esitys 1500 €:n kuukausieläkkeestä 451 €:n vuosisäästö. Todellisuudessa tuo 451 €:n säästö kertyy 18000 €:n vuosieläkkeestä. Kuukausittain laskettuna tuo säästö on 37,58 €. Tuo sosiaalidemokraattien ”aikaansaama” säästö hupeneekin sitten jo melko nopeasti samalla aikavälillä 2011-2014 sosiaalidemokraattien ajamien menojen kattamiseen, josta tulemme kohtaan kaksi.

    2. Johannes tarinoi kohtuuhintaisesta asumisesta.
    Vai mitä mieltä Johannes on? Asunto-osakeyhtiössämme kiinteistövero oli 2011 619,85 € ja 2014 955,83 €. Sosiaalidemokraattien aikaansaannoksena tuo vero nousi tuona aikana 54,2 %. Tuon lisäksi on kaikenlaista muuta veroa ja kulua, ottaako sosiaalidemokraatit niistä vastuun, kun Johannes heille kaiken hyvänkin omii.

    Jos pakko olisi sosiaalidemokraattia äänestää, niin kuitenkin Johannes olisi ainoa Hämeen sosiaalidemokraateista, jolle ääneni antaisin.

  4. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Johannes!
    Kepu esitti, että lapsilisiin ei olisi kajottu vaan luovuttu ns. kymppiluokasta.
    Tämä uusi lapsivähennys vaatii tuloja, mistä vähentää vähennys.
    Periaatteessa demarit ovat hyvällä asialla, mutta tuota Iisakin kapitalismia en oikein ymmärrä.
    T. Hessu K.

  5. avatar saara finni sanoo:

    Johannes Koskiselle

    Kirjoitat: ”SDP:n saavutuksista vuosikymmenten saatossa mainitaan usein vaikkapa peruskoulu, kansanterveystyö, työeläkkeet, 8-tuntinen työpäivä ja kirjastolaitos.”

    Leuhkiahan voi millä tahansa miten paljon tahansa, mutta otetaan nyt esimerkiksi kansanterveystyön perusta, siis kansanterveyslaki.

    Anna-Liisa Tiekson (1929 – 2010) SKDL muistokirjoituksessa Helsinhin Sanomat kirjoitti mm. näin:

    ” Tiekso erikoistui sosiaali- ja koulutusasioihin. Hän johti eduskunnan sivistysvaliokuntaa vuosina 1966–68, jolloin peruskoulu-uudistusta tavoiteltiin pääosin vasemmiston voimin.

    Mauno Koiviston ykköshallituksen (1968–70) ainoana naisena Tiekso toimi I sosiaaliministerinä, joka oli ajamassa voimaan lait perhe- ja yrittäjäeläkkeiksi. Saavutuksena oli myös uusi aborttilaki, joskaan hänen kannattamaansa vapaata aborttia ei säädetty.

    Ahti Karjalaisen II hallituksessa (1970–71) sosiaali- ja terveysministeri Tiekso valmisteli kansanterveyslakia ja päivähoitolakia, jotka toteutuivat myöhemmin 1970-luvulla. Eduskunnan suurta valiokuntaa hän johti 1972–74.”

    Kansanterveyslaki tuli voimaan 1972, mutta sen valmisteli kyllä sitkeä ja päättäväinen tahtonainen, Anna-Liisa Tiekso. Kiitos hänelle siitä. Englannilla on rautarouvansa, mutta meillä oli tuolloin luja ja luotettava teräs-Tiekso.

    Sinä Johannes, et ehkä sitä aikaa muista, olithan tuolloin lukiota käyvä nuorukainen. Minä muistan varsin hyvin, miten olemattomat olivat esim. Helsingin terveyspalvelut ja miten kansanterveyslain voimaantulo muutti kaiken. Astuimme täysin uuteen aikakauteen. Minun elämäni aikana se on ollut suurin uudistus Suomessa. Ainakin minulle, ja minä olen aina kiittänät siitä ennen kaikkea Anna-Liisa Tieksoa. Vaikka demaritkin olivatkin samassa hallituksessa, niin ehkä ei kannattaisi aina rohmuta kaikkea kunniaa itselleen.

  6. avatar Beobachter sanoo:

    Sosialidemokraatit sinipunan toisena pääkumppanina on osavastuussa julkisesta velkaantumisesta. Velanotolla katettava vaje on edelleen 5..6Mrd€, kunnat mukaanlukien paljon enemmän. Jo seitsemättä vuotta tapahtuvassa julkivelkaantumisessa ollaan defacto Kreikan tiellä, saldo kunnat mukaanlukien on 110 Mrd€ paikkeilla ja yli 60% BKT’sta. Vaikka kolmen A’n luokitus meni, korot eivät onneksi vielä kasvaneet, sillä Suomeen edelleen tunnutaan luotettavan. Mutta äärimmäisellä rajalla ollaan. Velanotto on pysäytettävä mahdollisimman pian, viimeistään parin kolmen vuoden sisällä. Talouden oikaisemiseksi verotusta ei ole järkevää kiristää. Jo nyt kokonaisveroaste Suomessa on EU’n korkeimpia. Ostovoima, kotimainen kulutus ja sen mukana työllisyys kärsivät. Jäljelle jää kaksi keinoa, julkisten menojen supistus eli leikkaukset ja/tai veropohjan laajentaminen työpaikkoja lisäämällä. Molempia keinoja tarvitaan. Kuitenkaan jälkimmäinen ei tapahdu kädenkäänteessä, vaatii elinkeinojen elpymisen, investointeja, joiden edellytys on yritysten riittävä kannattavuus. Kannattavuutta ei ole edelleenkään riittävästi, kalliit kustannukset, varsinkin 2007…2013 liikaa nousseet palkat edelleen jäytävät. Kaikkia kotimaisia kustannuksia tulisi voida alentaa. Työmarkkinoiden yksityisaloilla palkkojen vähintään 3…5 vuoden pituinen nollalinja on minimivaatimus. Se palauttaa suhteellista kilpailukykyä hitaasti oletuksella, että kilpailijamaissa palkat nousevat 2…3 %/a vauhdilla. Vasta, kun teollisuuden investoinnit kunnolla elpyvät, työllisyys ja veropohja alkavat kasvaa. Tämä ottaa kuitenkin aikaa vuosia. Koska ”syömävelaksi elämisen” tie on loppuun kuljettu, julkisia menoja on pakko supistaa. Tätä ei erityisesti vasemmisto halua tunnustaa, vaan se olisi valmis jatkamaan holtittoman talonpidon tiellä. Oikein vihaksi pistää meidän vasemmistoliiton (entisen SKDL/kommunistien) Kreikan uuden regimen maan tekemiä sopimuksia ja vastuita väheksyvän ja velanoton jatkamista kannattavan linjan myötäileminen. Mutta myös meidän demariemme uuden pj Antti Rinteen vaatimus ennen pj’ksi ja vvm’ksi valintaansa oli ”velkaelvytyksen” jatkaminen. Muun muassa sillä vaatimuksella sekä ay-taustallaan hän ilmeisesti sai kannatusta puolueessaan ja tuli näin valituksi. Julkisten menojen pienentämisestä suhteellisen nopeasti tulee aloittaa konkretiaan menevä keskustelu. Tavoitteen, so julkimenojen pienennyksen suuruusluokka on aikakin 3…4Mrd€ paikkeilla. Poliitikoiksi pyrkivät, jotka uskaltavat tarttua härkää sarvista, kansa arvostaa vaaleissa.

  7. avatar Antti Sulonen sanoo:

    Beobachter kirjoitti asiaa niin kuin se on.

    Johannekselta kysyisin kuitenkin hänen aloitukseensa viitaten sosiaalidemokraattista kantaa ja sen oikeudenmukaisuutta. Näin kirjoittaa Johannes: ”Eläkeläisten asemaa on kohennettu monin toimin, joiden johdosta esim. 1500 € kuukausieläkkeestä jää vuodessa käteen 451 € enemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2011. Lapsivähennyksellä tuetaan pienituloisia lapsiperheitä.”

    Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja piti oikein hallituskysymyksenä yli 65 vuotiaiden kalastuksenhoitomaksun vapautusta tärkeämpänä kuin yhteisvastuullista kalastuksenhoitomaksua.

    Kysyn Johannes: Onko mielestäsi oikeuden mukaista, että yli 65 vuotias 18 000 € ansaitseva eläkeläinen, joka saa vuodessa 415 enemmän 2015 kuin 2011 on vapautettu valtion kalastuksenhoitomaksusta. Vastaavasti sosiaalidemokraattinen puolue on rokottamassa 15 000 € ansaitsevalta työttömältä asuntovelalliselta 3 lapsen huoltajalta korotettua valtion kalastuksenhoitomaksua.

    Meneillään olevalta hallituskaudelta on nimittäin sosiaalidemokraattisiin saavutuksiin luettava edellä mainittu tasa-arvoinen kansalaisten kohtelu. Antti Rinne piti asiaa todella tärkeänä, jopa jonkin asteisena hallituskysymyksenä.

  8. avatar saara finni sanoo:

    ”SDP:n saavutuksista vuosikymmenten saatossa mainitaan usein vaikkapa peruskoulu, kansanterveystyö, työeläkkeet, 8-tuntinen työpäivä ja kirjastolaitos.”
    Nuo Koskisen kehut tulivat taas mieleeni kun olin päässyt 8-vuotiaan äitini ja hänen isänsä Viipurin matkalla v. 1900 Noskuaan, Sahajoen lepopaikalle. Kas tässä:

    Kun Liinukin oli saanut vesiämpärinsä ja ruokansa, istuutuivat isä ja tytär kapealle lankulle, joka oli pantu tien viereen, kivien väliin penkiksi kulkijoille ja alkoivat syödä kosken pauhua kuunnellen.
    -Siin on nii kova jyly, jot mikkää muu lintu ei sitä voita ko tuo satakiel, totesi Antti. -Täält Noskuvastha se on kotosii Antree kuulusin mies, lisäsi hän.
    -Kukas se on?
    -Se o Juho Pynnine. Sannoot häntä Suomen kirjastolaitokse isäks. Hää synty 1818 tuol Noskuva eteläosas, pienes Saivaraa torpas, Saivarlamme rannal, mut läks jo kaheksanvuotisen yksinäise äitiise kans Viiipurii, mis joutu kohta töihe. Ensittäi hää ol paimenen, siit kapaka passarpoikan, kaupan juoksupoikan ja lautatarha kirjurin. Viimosel hänest tul kirjanpitäjä ja loppui lopuks hää pääs isse kauppiaaks eikä köyhyyvest olt ennää tietookaa. Hää hankki oman talon ja myöhemmi viel maatilankii.
    Äitiise opetti hänet lukemaa jo viisvuotisen ja lukemisest tulkii hänel mieleine harrastus. Hää luk ja kirjutti paljo, veikkei olt käynt ko rippikoulun. Hää ol ostant issellee oikei paljo kirjoi ja alko miittii, jot maaseuvul pitäs perustaa pienii pitäjäkirjastoi, jot ihmist saisiit kirjoi lainaamal enemmä tietoo ja kaikenlaista valistusta. Vuonna 1845 hää kirjutti Kanava-lehtee voimallise vettoomukse pitäjäkirjastoi puolest. Saman vuon hää kirjutti samast asjast viel neljää muuhukii lehtee.
    Sisukas ja sitkiä ko ol, niiko äitiisekkii, ni viimosel hää sai tammikuus 1846 luvan lähettää Viipuri senaikasel sensuurikomiteal anomukse lainakirjasto perustamisest Viipurii. Jo maaliskuus hää sai luvan käyvä sitä puuhaamaa. Hittauvest häntä ei voi moittii, jo huuhtikuus hää ilmotti, jot kirjasto avataa Viipuri maaseurakunnan sakastis. Se ol auk joka suntai, jumalanpalveluksen jälkee. Käyttömaksu ol 50 kopeekkaa vuuves ja sitä pijettii halpan.
    Mahto hää olla onnelline ko häne pitkäaikane haaveese ol käynt tottee. Hää kirjutti, jot tää o ensimmäine suomalaine kirjasto ja varmast samanlaisii tullaa perustammaa lissää.
    Nii käikii. Pitäjäkirjastoi alko syntyy er puolil maata, enite kuitekii Viipurin läänii, mis niitä neljän vuuve pääst ol jo parikymment.
    Pynnine kuol vuonna 1864, mut kahta vuotta aikasemmi perustettii Antreehekkii kirjasto.
    Sen sai aikaa pastor Taavetti Toikka ja viel saman vuon ko tul Antreehe kappalaiseks. Hääkii ol torppari poika Viipuri pitäjäst. Vaik hää ol kymmenä vuotta Pynnistä vanhemp, ni varmast hää tuns Pynnise hyväst ja ol innostunt häne aatteestaa. Ko hää sit tul Pynnise syntymäpitää, Antreehe, ni saiha hää helpost kirkokokoukses näihe jukurpäät kääntymää. Rahat saatii kylälukusil kerättävist maksuloist ja niis tieto kirjastost samal kertaa levis kansal.
    Saman vuon ko Pynnine kuol, päätettii Antree kirkokokoukses, jot jokkaise pappilaa kuuloituksil tulevan nuorepari ol annettava 76 pennii kirkkoväärti hallus olevaa kirjastokassaa. Tään lisäks kannettii kylälukusil jokkaiselt viel 5 pennii sammaa tarkotuksee.
    Ensittäi kirjasto ol kunnatuvas Ko ensimmäine kansakoulu rakennettiin kirkol 1876, siirrettii kirjasto sin, mut tänä talven se siirrettii takasii kunnatuppaa.
    -Oottak työ lainanneet sielt kirjoi?
    -Nuoren miehen paljokii, mut ehä mie nyt ennää jouva lukemaa, enkä jaksakkaa.

    Lähteet: Pynnisen perintö, Kirjastoliikkeemme varhaishistoria, Suomen kirjastoseura,
    Otava, 1946
    Antrean Noskua, Kylä ajan ja rajan takana, Noskuan kylätoimikunta, 2000
    Antrea, Seppo Simonen, Vuoksen säätiö, 1951

    ( Mistähän syystä tässä tarinassa ei muuten puhuta sanaakaan demareista?)

    • avatar Johannes Koskinen sanoo:

      Kirjastolaitoksella oli monia juuria ja kertomuksessa kaivetaan esiin ansiokkaasti yksi niistä. Sosialidemokraattien noustua demokraattisemman v. 1917 kunnallislain myötä valtuustoihin kautta maan kirjastojen kattavuus parani nopeasti, työväentaloillekin oli tyypillistä perustaa oma lainakirjasto.

      Samalla aiempaan Saara Finnin kommenttiin:
      Kyllä Anna-Liisa Tieksolla varmasti oli ansionsa, mutta koko maan kattava kansanterveystyö ja kunnon terveyskeskusten verkosto oli sosialidemokraattien ja koko vasemmiston kärkihankkeita 1966 isosta vaalivoitosta ja vasemmistoenemmistöstä lähtien. Asialle oli eduksi, että kansanrintamahallitus saatiin kaikkinensa hankkeelle myötämieliseksi.

      • avatar saara finni sanoo:

        Jos kerran tuonkin verran tiedät, niin älä sitten esitä asiaasi niin että esim. kirjastolaitos on SDP:n saavutus. Tosi etovaa propagandaa.

  9. avatar valitan sanoo:

    Hyvä, että Saaraa naurattaa, niinhän se oli ennenmuinoinkin ja kuinkas sitten kävikään. Silloinkin totuus oli toinen Saaran luulot ja uskomukset.

    Hyvä on Saaran tänäpäivänäkin nauraa kun demarit on kaikkea hyvää saanut aikaiseksi ja kaikille. Mutta kuinkas suu sitten pantaisiin jos suurten puheiden ja mitättömien tekojen puolue, Perussuomalaiset, olisi asioitamme hoitamassa. Itkuvirsiä saisi kansa laulaa eikä loppua näkyisi, tai näkyisihän se. Valittavasti.

  10. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Moro, ”valitan”! Miksi noin valitat, jos demarit ovat niin hyvin Suomen asioita hoitaneet? On saatu kaikkea hyvää kaikille (luinko oikein?).
    Kyllä minuakin naurattaa, tämä surku-hupaisa, että on olemassa näitä puolisokeita, jotka eivät tunnista Suomen olosuhteita!
    Kuinkahan kaukaa ”valitan” Suomen asioita kiikaroi? Ehkä on kiikarin laseissa värivikaa, ja kaikki näyttää demari-ruusuisen puna-hohtoisena?

    Silvo

    • avatar valitan sanoo:

      Silvo, luetun ymmärrys varmaan suomen kieltä kohtaan häviää kun asustelee vieraalla maalla joten sinä se niitä kiikareita tai jopa kaukoputkea tarvitset.
      Enhän minä mistään ole valittanut päin vastoin minä olen melkoisen tyytyväinen olotilaani , et varmaan tunnista valittamista sillä sinullehan se tuntuu olevan toinen luonto jos sinun juttujasi lukee.

  11. avatar saara finni sanoo:

    ”Luulot ja uskomukset”?

    Olen kirjoittanut tähän blogiin kaksi pitkää kirjoitusta, 1.2. kansanterveyslain synnystä ja 14.2. Suomen kirjastolaisen synnystä.

    Kumpikaan ei perustunut ”luuloihin eikä uskomuksiin”, vaan kirjallisuudesta hankittuihin faktoihin.

    Voisitko nimimerkki ”valitan” ystävällisesti kertoa minulle noista ”luuloistani ja uskomuksistani”. Olen näet halukas tuntemaan itseni yhtä hyvin kuin sinä tunnet minut.

  12. avatar valitan sanoo:

    Saara Finnille: sinulle myös hieman palautetta luetun ymmärtämisestä.

    Tässä kertausta ””:Hyvä, että Saaraa naurattaa, niinhän se oli ennenmuinoinkin ja kuinkas sitten kävikään. Silloinkin totuus oli toinen Saaran luulot ja uskomukse””’

    Saara Finnin toteamaa:Ja nuoko ovat kaikki demareiden yksin aikaansaamia muutoksia? Anteeksi, että naurattaa.
    Tähän minä, että hyvä kun Saaraa naurattaa.

    Jatko koskikin sitä muinaista Saaraa. En tiedä yhtään mitään sinun luuloistasi ja uskomuksistasi, joten voi olla rauhassa.

    Kaikki mikä on kirjoitettu, ei ole faktaa, senhän sinä tiedät jos luet paikallista lehdykkää.
    Fakta tuntuu olevan tänäpäivänä melkoisen elastista.

    • avatar saara finni sanoo:

      Siitä on toistakymmentä vuotta kun viimeksi luin ”paikallista lehdykkää”. Muinaisesta Saarasta en tiedä, mitä lehdyköitä hän luki.

  13. avatar Tapani Silvo sanoo:

    Nimimerkki valittajalle: Maantieteellisesti voin olla kauempana, mutta kuitenkin lähempänä tämän päivän todellisuutta, kuin sosialidemokraattien ”saavutuksia” ylistävä valittaja!
    Äläkä yritä vääntää kommenttejani kieliosaamisen vajavaisuudeksi!

    Silvo

    • avatar valitan sanoo:

      Jos ylistän demareiden saavutuksia se johtuu pelkästään siitä, että on jotain mitä ylistää.

      okei, okei puute luetunymmärtämisestä ei johdu siis kieliosaamisestasi vaan jostain muusta.

      Vielä kun pystyisit jollain tapaa osoittamaan mitä minä ensimmäisessä kommentissani valitin niin hyvä-,
      mutta tapasi tuntien, eihän sinusta siihen ole.

  14. avatar kuningasjätkä sanoo:

    Lainaus: ”Eläkeläisten asemaa on kohennettu monin toimin, joiden johdosta esim. 1500 € kuukausieläkkeestä jää vuodessa käteen 451 € enemmän vuonna 2015 kuin vuonna 2011.” lainaus päättyy

    Vastaus: Kiva olis jos saisi vaan sen 1500 euroa kuussa mutta valitettavasti tulee alle tonni ja siitä menee edelleenkin se sama 1% veroja päältä. josta 0,68 menee DEMARIJOHTOISELLE YLElle uusintaohjelmien esityspalkkioiksi! Niin että ei ole verotus pienentynyt mihinkään joten Johannes jauhaa pskaa!

    Ei heru kunnioitusta Johanneksen puolueelle eikä muillekaan hallituksessa huseeraville tai huseeranneille

    Missä muuten mahtaa olla ne 100tuhatta uutta työpaikkaa jotka Jutta lupasi vaalikauden alussa.. ? Työttömiä on kyllä jo sen verran tullut lisää mutta missä ne luodut uudet työpaikat ovat?

    • avatar valitan sanoo:

      Jospa on niin, että demareiden lupaukset sadastatuhannesta uudesta työpaikasta on toteutunut mutta samaanaikaan kokoomuslainen politiikka on tuhonnut Suomesta parisataatuhatta vanhaa työpaikkaa.

  15. avatar Eeva-Maria Tuominen sanoo:

    Johannes Koskisen kirjoitukseen lyhyesti: Ei eduskunta voi lakeja säätämällä parantaa kansalaisten taloudellista tilannetta, kun kunnilla ei ole rahaa noudattaa lakeja. Eikä eduskunta lupauksistaan huolimatta ole vähentänyt kuntien tehtäviä. Valtionosuuksia kyllä on leikattu. Lainsäädäntö on yhteiskunnallista päätöksentekoa ja pahimmillaan sekavaa, koska on pitänyt nopeasti kursia kokoon jonkinlainen kompromissi. Lainsäädäntö tulee jälkijunassa kun köyhän perheessä on nälkä nyt!

    • avatar Heikki Koskela sanoo:

      Moro Eeva-Maria!
      Kunnilla ja valtiolla on molemmilla verotusoikeus, ja mielestäni nämä rahat pitäisi pitää erillään. Lakien vaikutukset näkyisivät suoraan kuntatalouteen ilman valtionosuuksien puskuroivaa vaikutusta. Myös kuntien investoinnit olisivat paremmin harkittuja ilman valtion porkkanarahoja.
      Kansanedustajat ovat myös kuntalaisia, ja he tunnistaisivat paremmin lakiensa taloudelliset vaikutukset.
      Tällaiseen tilanteeseen päästäisiin helposti siirtämällä terveyden ja sairaanhoito valtiolle ja luopumalla valtionosuuksista kunnille.
      Menestystä! T. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php